Paitsi että sitä taitaa olla kalkkis jo käyttäessään tuota sanontaa. Tai ylipäätään sanaa 'kalkkis'. Kuka sanoo enää kalkkis? Ei kukaan. No, asiaan. Minun viisitoistaa vuotias esikoiseni kuulemma seurustelee nykyään. "Me ollaan nyt yhdessä." Se halusi kertoa minulle "kun se on nyt Facebookissakin". Minä en ole siellä, mutta mieluummin todellakin kuulen asian häneltä suoraan kuin kiertokautta joltakin yhteiseltä tuttavaltamme. Kysyin (tyhmyyksissäni) että "Miten te sen aiotte hoitaa?" Siis koko seurustelun, välimatkaa on nimittäin noin 250 kilometriä. Tämä on sitä nykyaikaa, vissiin. Että etänäkin voi seurustella. He tapasivat marraskuussa Maata näkyvissä -festareilla ja siitä saakka on eräs tietty tyttö ollut paljon puheissa. Ja Skypessä. Minusta tämä on ihanaa, oikeasti. Niin suloista ja viatonta.
Tarjouduin heti kuskiksi ja sanoin, että voimme joskus, kun kuopus on isällään, lähteä tyttöä lähimpään isoon kaupunkiin yhdeksi yöksi ja he voivat viettää päivät yhdessä. Kutsuin myös neidin meille, tai sanoin, että on tietysti tervetullut, jos se on hänen vanhemmilleen ok. Sanoin kyllä, että aion joko pedata vieraalle pedin kuopuksen huoneeseen jos kuopus ei ole kotona tai minun huoneeseen jos on, ja voin itse nukkua kuopuksen lattialla. Kolmanneksi vaihtoehdoksi tarjosin esikoisen omaa huonetta, mutta sanoin, että silloin aion pitää teille yhteisen saarnan tiedät kyllä mistä, joten siitä voi valita. Arvaatteko mitä teini valitsi? Ensinäkin se oli silminnähden ilahtunut reaktiostani ja tarjouksistani, ja toiseksi se kertoi, että tämä tyttö on "uskonnollisesta perheestä" ja aikoo odottaa avioliittoon asti. Phuuuuh, ei yllätysraskauksia luvassa.
 |
| Vaihtoehtoinen Do not disturb -kyltti? |
Mutta minun on ihan hirvittävän vaikea oikeasti ymmärtää, että olen teini-ikäisen äiti. Sellaisen teinin, joka seurustelee. Ja että käymme tuollaisia keskusteluja. Että minä ehkä tapaan sen tytön joskus - kai se on todennäköistäkin, koska ei kai nykyäänkään ihan pelkästään Skypen ja WhatsAppin kautta suhdetoimintaa hoideta? Voi kauheaa, kuinka minä yht äkkiä tunnen itseni ikivanhaksi. Tuokaa nitroja ja ryppyvoidetta! Apua!
Karisi viimeisetkin unenrippeet silmistä, kun näin pelottavia kirjoittelet. *glup* Onneksi Isompaa "ei voisi vähempää kiinnostaa". *phiiiiuuuu*
VastaaPoistaHei minne mä tän hukkasin - sä luit sen onneksi ennen kuin onnistuin vastaukseni kadottamaan!
PoistaKuulostaa ihan mukavalta! Tosin en mie siihen luottais, jos tyttö sanoo haluavansa odottaa avioliittoon asti... ei se aina kuitenkaan ihan silleen mene, vaikka paavikin niin väittää. Ku mie kuulin tyttäreni seurustelevan - vaikkakin vielä siinä vaiheessa, ettei edes soittaa kehdannut - ostin kumeja ja näytin, miten niitä käytetään (piti ostaa kaupasta kurkkukin sitä varten) ja kerroin, mitä saattaa tapahtua, jos ei käytä. Tyttö sanoi "äiti! mä olen vasta kolmetoista!!" mutta kyllä niitä on sitten lisääkin saanu ostaa. Parempi opetella oikea tapa heti alusta.
VastaaPoistaOli huvittavaa, että anoppi oli huolissaan, että olenko mie antanu lapselle seksivalistusta vai onko odotettavissa vahinkoraskaus heti... ihminen, joka ei varmasti ole omalle pojalleen ikinä mitään semmosia puhunu - poika ei edes osannut kumia käyttää, kun sen kanssa aloin oleen! Ja hienoista paheksuntaa olen ollut aistivinani lähipiiristäni, mutta minusta se ei ole paha, kun kumpikin on samanikäisiä ja vasta opettelemassa. Olis eri asia, jos tyttö olis jonku parikymppisen roikaleen kanssa alkanu seurusteleen.
Oon murehtinut, kun meiltä on poikakaverille yli 25 kilsaa, kun aina pitää kuskata ja kovin monta kertaa päivässä ei oo varaakaan, mutta sulla on kymmenkertaiset murheet sen suhteen :) ehkä mun pitää vaan olla tyytyväinen. Tyttö on viikonloput aina pojan luona, kun sillä on siellä oma huone ja niillä on enemmän tilaa ja sen äiti on sanonu, että aina voi tulla.
Hmm, toisiaan, meillä ei tuota kuskausrumbaa ihan alvariinsa joudu harrastamaan. Ajateltiin ensin mennä porukalla ja sitten jos neitokaisen äiti hyväksyy, voisi esikoinen kulkea junalla itsekseenkin. Saa nähdä.
PoistaTe olette hyvin hoitaneet nuo hommat - myös seksivalistuksen. Mä luin viime vuonna esikoisen terveystiedon kokeen jossa se asiantuntevasti kirjoitti kondominkäyttöohjeet. Teoriassa se tietää mutta käytännössä on tietty eri tilanne. Mutta katotaan nyt, tää on niin alussa ja oikeesti toi välimatka nyt vaan hankaloittaa paitsi kaikkea muutakin myös seksielämän harrastamista ;-)
Voi miten ihanaa ja romanttistakin!! Hyvinhän sinä hoidit tämänkin tilanteen ja miten asiallinen teini sinulla on. Kaikki menee omalla painollaan ja vastuuntuntoakin tuntuu pojalla riittävän. Sinäkö vanha ja nyt pois tuollaiset ajatukset ... tästähän se elämä vasta alkaakin!! :)
VastaaPoistaIhanaa viikonloppua!
Kiitos Taika ihanasta kommentistasi. Se piristi päivää ja mieltä.
PoistaEiköhän me tämä seurusteluasia saada kunnialla käsiteltyä ja hoidettua. Taidamme lähteä hiihtolomalla ajelulle ;-)
Tyttis... iiikkkkk!!!! :D
VastaaPoistaNää on niitä kohtia jolloin onnittelen itseäni siitä, että ei ole lapsia. Olisin varmaan hirveä natsi ja kyylä ja kaikkea enkä osaisi järkevästi keskustella näistä asioista. Sinä taas näköjään osaat, onnittelut siitä. :)
Voi kiitos- tosin aikamoisia ajatuksia munkin päässäni liikkui... Onneksi osasin suodattaa sieltä ne järkevimmät ilmoille ;-)
PoistaTyttöystävä, hienoa! Ja kamalaa :D Hienoa, kun tarjoudut roudaamaan, majoittamaan ja rahtaamaan. Paljon kivempaa tuollainen kuin jokin liian nuori seurustelemaan ynnä muuta pliisua, koska sellaisiakin on.
VastaaPoistaMun on aika helppoa kerätä sädekehä päänpäälle tän asian kans. Ovat niin kaukna toisistaan ettei mun tarvi juuri huolehtia tai olla huolissaan.
PoistaMe ollaan niin paljon kotosalla että tuntuu virkistävältä lähteä reissuun (varmaan hiihtolomalla) , eilen tuntui, että olen siitä enemmän innoissani kuin esikoinen ;-)
Voi , iloitsen puolestasi, ihana aikaa ja näetpäs että elämä menee aina eteenpäin , minä näin ensimmäisen kerran pojan tyttöystävän vasta vuonna 2005, kun poikaa oli 26 vuotta vanha ja toi hänet näytille minulle , voi ihana tunnetta mitä silloin tunsin . Edellisiä hänen tyttökavereitänsä ei edes nähnyt. Kiva että pystyt poikien kanssa puhuma semmoisiakin ... paljon on ihmisiä joka ei uskalla
VastaaPoistaKyllä me koitetaan kaikesta puhua ja olen tosi otettu että esikoinenkin puhuu oma-alotteisesti mun kanssa.
PoistaJännittää kyllä näkeminen, tapaan siinä samalla tytön vanhemmatkin. Jospa sitten helpommin uskaltaisivat päästää tytön meille. Ja voidaan tietty puhua myös pelisäännöistä vanhempien kanssa.
Mä nyt vasta tajusin tuon ovenkahvan kyltin. :D
VastaaPoistaSä oot ainoa joka sitä kommentoi - joten on saattanut mennä muiltakin ohi ;-)
PoistaTai sitten ovat niin häveliäitä, etteivät sano mitään...
Wau. Sä olet aika ihana mutsi :) Meillä ei onneksi ole vielä merkkejä mistään tyttöystävistä ja salaa epäilenkin, että keksimmäinen aloittaa seurustelun ennen esikoista :D
VastaaPoistaKyltistä sen verran, että eksyin vahingossa Ravelryn eeöööh.. erään näyttelijän arvostamiskeskutelupalstalle. Juuh.. ei sen enempää, kuin että nyt olen sitten ilmeisesti liittynyt jonkinlaiseen Knit-along-juttuun kys ryhmässä *pun*.. hmm.
Kiitti, tää on mulle niin uutta - apua!
PoistaSä oot ravelryssä ja mä en ;-) Mutta toisaalta en mä kyllä ole jaksanut kutoakaan pitään pitkään aikaan. Jotenkin on ollut ihan jäissä se homma. Mä vaan roikun netissä ja luen. No, aikansa kutakin.