Pastaa ja pari muutakin asiaa

Minulla on nykyään aina päivät suloisesti sekaisin. Sitä se nelipäiväinen työviikko teettää. Torstaina on perjantai ja nyt sitten onkin kaksi sunnuntaita peräkkäin. Mitenkähän tämän toisen viettäisin? Eilen olin lupautunut Luonto Ry:n pöytään myyjäksi markkinoille ja siellä vierähti mukavasti jokunen tunti. Näissä tapahtumissa tulee aina se sama ihana yhteenkuuluvuuden tunne, kun suurin osa sekä myyjistä että asiakkaista on vanhoja tuttuja. Kymmessä vuodessa pienellä paikkakunnalla ehtii tutustua aikamoiseen määrään ihmisiä. Kauppakin kävi, kun suloiset vanhat aktiivit olivat tehneet kaupattavaksi saunavihtoja, linnunpönttöjä ja ruokinta-automaatteja, jollaisen ostin meille jo viime joulumarkkinoilta. Tänä vuonna ostin joulusaunaan meillekin vihdan. 

Markkinoiden jälkeen kävin katsomassa yhtä asuntoa. Sitä, josta teille vasta kerroin, en sitten päässytkään haistelemaan. Välittäjä ei koskaan vastannut yhteydenottopyyntööni ja kun parin päivän päästä muistin soitella sinne päin, kämppä oli jo myyty. Se ei sinänsä harmita, kun tiesin, että neliöt eivät riitä, mutta samassa talossa on todellakin isompiakin ja sitten olisin saanut vähän osviittaa kannattaako niistäkään haaveilla ohikulkiessaan. Tämä asunto jota nyt pääsin katsomaan oli vuokrakolmio paikassa, jossa pärjäisimme ilman autoa mutta kauppoihin olisi aika työläs matka. Lisäksi tietysti haen ensisijaisesti omaa kotia, mutta olisi tuo ollut halvempi sitä mahdollista osumaa odotellessa. Siksipä ei edes juuri harmittanut, että nenä rupesi heti eteisessä kutisemaan.

Perjantai (siis se oikea perjantai, jonka olin vapaalla) meni mukavasti. Hyppäsin ystävän kyytiin ja kävimme pienemmässä lähikaupungissa viikonloppuostoksilla. Minä erehdyin Tiimarin konkurssialeen ja tilipäivän kunniaksi meinasi mopo karata käsistä niiden -70% laarien äärellä. Paljon tarpeellista tarttui mukaan. Illalla pääsimme ystävän kanssa ihailemaan esikoista ja uutta pastakonetta työntouhussa. Minä tein kastikkeen ja söimme yhden elämäni parhaista pastoista. Ehkä tuo vekotin ei olekaan niin turha ostos? Eilen illalla keitimme vielä uunissa kuivatuista lopuista toisen satsin pastaa ja herkkua oli edelleen. Kuopus tulee tänään kotiin ja vietämme varmaan ihan rauhallisen vapaapäivän kotosalla.

***

Minä haluan rintaliivit jotka lähettävät minulle huomautuksia kännykkään, että "Älä avaa sitä jääkaapin ovea äläkä varsinkaan sitä siideriä!" Suorastaan vaadin tätä innovaatiota tuotantoon!