Sivut

lauantai 26. lokakuuta 2013

Aamu alkaa aalla

Nollavaimon blogin kommenteissa käytiin mielenkiintoista keskustelua siitä, kuinka kauan kullakin menee aamutoimissa. Kauanko naaman ja kuontalon ihmismäiseen kuntoon saaminen vie aikaa? Entä muut pakolliset, ennen kun pääsee lähtemään työmaalle - tai minne ikinä onkaan menossa. Entä kuinka suuri pesue siinä samalla tulee ruokittua ja hoideltua omiin askareisiinsa?

Minulla soi kello 6.30 ja poikkeuksetta aloitan aamun istunnolla vessassa. Sitten vaihdan keittiön puolelle ja rupean laittamaan aamupalaa pojille ja itselleni. Kukaan meistä ei ole kova syömään aamuisin, mutta jotain on ihan pakko saada alas, että jaksaa lounaaseen saakka. Yleensä laitan kaikille jotain tuoretta tarjolle. Kuopuksen kello herättää 6.40 mutta usein minulla on silloin vielä hommat vaiheessa ja kysyn haluaako kölliä siihen saakka kun ruoka on pöydässä. Vastaus on aina myönteinen. Aloittelemme kaksistaan aamupalaa viimeistään kymmentä vaille seitsemän. Esikoinen heräilee 7.15. Silloin minä jo kohta nousen pöydästä laittamaan naamaa ja hiuksia sekä valitsemaan vaatteita. Viimeistään puolelta menemme kuopuksen kanssa ruokkimaan puput ja telkeämään ne häkkeihinsä päiväksi. 


Tämä varhainen kuva Lur kista on yksi suosikeistani.
Se ihan varmasti ottaa viestejä ulkoavaruudesta!


Sitten on vielä jäljellä pukeminen ja hammaspesut. Joskus, kun aamu menee oikein rivakasti, kuopus ennättää piirtää, lukea tai puuhatakin jotain sillä aikaa kun minä ja esikoinen valmistaudumme. Vielä on vuorossa ulkovaatteet ja ovesta pääsemme pihalle yleensä siinä kymmentä-viittä vaille kahdeksan. Kahdeksalta viimeistään olemme jo työpaikkani parkissa ja kellokorttini leimaan yleensä 7.55-8.05. Ei ihan huonosti, minusta!

Mutta tänään ei tarvinut leimata kellokorttia saati herätä aikaisin. Kuopus oli tämän yön isällään ja tulee iltapäivällä viikonlopun viettoon kotiin. Aiomme olla öllötellä leppoisasti kotosalla, käydä pizzalla ja saunoa. Huomenna esikoinen puolestaan menee kuopuksen isälle ja kuopuksella on yksi kaverikyläily. Muuten sitten taas vaan vötkistellään. Oikein mukavaa viikonloppua teillekin!


***

Kirahvi. Kirahvi on merkillinen eläin. Aina mietityttää, tuleeko sillä niska helposti kipeäksi ja miten se pysyy pystyssä?

10 kommenttia:

  1. Ihana pupukuva! :D Kuvassa satelee viestejä Lurkille. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo on jotenkin niin hauska, kun normaalisti noiden korvat on päätä myöten, tai pitäisi olla. Pienenä Lurkilla oli usein "antenni sojossa". Ehkä niitä viestejä tosiaan sateli ;-)

      Poista
  2. Mulle tuli mieleen, että hänellä on jotain asiaa ja viittaa, jotta saisi puheenvuoron. Hyvinkasvatettu kun on. :)

    Hauskaa, kun oma blogi on ollut tavalla tai toisella inspiraation lähde ! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hitsi, voihan sitä korvallakin viitata, tosiaa. Ja me tollot ei tajuttu. Ei ihme, että se nykyään pitää korvaa nyrpeänä maata kohti.

      Poista
  3. Aamutoimista eniten aikaa vie kännykän torkkuhälytys :D On se niin ihanaa nukahtaa aina takaisin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä oon huono torkuttamaan - joskus näppäisen viisi minuuttia lisää aikaa mutta se kyllä kostautuu sitten helposti kiireenä toisessa päässä. Mun taktiikka on sellainen "elävän kuolleen" että ei sitä ihan hereillä tarvi ollakaan ennen ensimmäistä tai toista kahvikupillista ;-)

      Poista
  4. 04.00 herätys mikäli on saanut unta ja 04.15 Lätkiksen kanssa lenkillä!
    (no okei, sen jälkeen kaikki sitten tapahtuukin kuin hidastetussa filmissä :D )

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sun ajat on kyllä epäinhimilliset ;-) Mutta joo, pojat jossain vaiheessa puhuivat koirasta ja mä torppasin sen tolla aamu-ulkoiluargumetilla. Meistä kukaan ei ole aamuihminen ja me palellaan jo sisälläkin ennen kun herätään kunnolla.

      Lätkikselle terkut!

      Poista
  5. Olen nyt pitkään herännyt/tullut herätetyksi aamuseitsemältä, mutta tänään ja eilen kissa herätti kuudelta - lieneekö kissa siirtynyt talviaikaan jo eilen. Kissa ei antanut nukkua tuntia pidempään. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muistan kun mulla oli kaksi kissaa ja ne aamurallit alkoi hävyttömän aikaisin. Pahinta oli yksiössä kun nukuin futonilla lattialla ja olin välillä reitillä ;-)

      Poista

Kiitos kommentistasi!
Marjaana