Sivut

maanantai 29. heinäkuuta 2013

Jumalaton näytelmä?

Loppuloma menikin helteisissä merkeissä. Terassilla tarkeni istuskella ja välillä nähtiin jopa sellainen harvinaisuus, että minä etsin varjopaikkaa. Tämä kesä on ollut mitä mainioin, eikä se todellakaan vielä ole lopussa. Usein juuri elokuussa on ihan parhaat kelit. Jopa niin, että käy sääliksi koululaisia, kun joutuvat hikisellä helteellä istumaan luokkahuoneissa. Meidän tuleva ekaluokkalainen lähtee tänään isälleen, mutta kun hän palaa kotiin, rupeamme harjoittelemaan "koulumatkaa". Asumme sen verran kaukana keskustasta, että kuljemme autolla. Olenkin päättänyt jättää molemmat pojat työmaani parkkipaikalle ja suorivat tästä sitten kouluihinsa. Tämä siksi, että minun lyhyt työpäiväni vähän pitenee tämän järjestelyn myötä. Toinen syy on se, että en halua passata kuopusta pilalle ja kuskata ovelta ovelle. Tuon ikäinen osaa ja haluaakin vähän harjoitella itsenäistä kulkemista. Siitä tulee jännää!




Mutta lomasta vielä. Kuopuksen kanssa mietimme miten mukava loma on ollut: söimme mustikoita, mansikoita ja vadelmia, pelasimme pelejä - niin lauta- kun elektronisiakin - kävimme toritapahtumassa, uimassa ja Kallioplanetaariossa ja kuopus tapasi kavereitaan. Minä myös. Otimme siis todellakin rauhallisesti, öllöttelimme enimmäkseen kotosalla, ja vietimme rauhaisaa aikaa. Paljon sen kummempaa ei tämän ikäinen tarvitsekaan, minusta. Läsnäolevan äidin ja jonkin verran haleja ja rapsutusta. Paitsi etten kyllä koko aikaa ollut läsnä, minun tuli luettua lomalla paljon ja silloin olen kyllä vähän poissaoleva. Hotkaisin parissa päivässä kuvassakin näkyvän Da Vinci koodin -tekijän, Dan Brownin uusimman jännärin Infernon. Kuten vaikkapa tässä arvostelussa sanotaan, kirja oli toisintoa menestyneistä edeltäjistään, oli välillä epäuskottava ja myös ennalta arvattava, eikä tarjonnut mitään kovin ihmeellistä. Paitsi takuuvarman koukuttavan lukukokemuksen. Mikäs sen parempaa kesäviihdettä?

Olen joskus hamassa opiskelumenneisyydessäni tehnyt esseen keskiajan kirjallisuudesta ja Danten Jumalaisesta näytelmästä ja siksikin oli kiinnostavaa tätä lukea. Lisäksi minä jäin pohdiskelemaan kirjan sanomaa hillitsemättömästä väestönkasvusta ja tutkailemaan tuomiopäivän yhtälöä myös. Se on periaatteessa matemaattinen malli jossa todetaan, että nykymeno ei voi jatkua loputtomiin: ihmiset lisääntyvät liikaa, elävät liian pitkään ja käyttävät liikaa luonnonvaroja. Aika osuva on lisäksi Danten suuhun usein laitettava sitaatti kirjan esilehdellä: Helvetin pimeimmät paikat on varattu niille, jotka pysyvät puolueettomina moraalisten kriisien aikoina. Olkaamme siis mieltä. Ja sanokaamme se!

16 kommenttia:

  1. Meillä nuorin lukee tällä hetkellä Infernoa ja pitää siitä kovasti. Edellisiä teoksia on katsottu vain elokuvina.
    Minusta kirjojen pitääkin olla viihdyttäviä. Pitääkö niissä kaikissa muka olla joku syvällinen sanoma?? HÖH!
    Oikein mukavia työpäiviä loman jälkeen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, oikein odotan töihinmenoa, joten loma on ollut virkistävä!

      Minäkin alan tulla siihen tulokseen, että lukemisen funktio on rentoutua ja nollata, ei niinkään sivistyä ;-) Otin Infernon alunperin esikoista varten, mutta hän ei siitä innostunut. Niinpä luin itse.

      Poista
  2. Teidän loma kuullostaa olleen hyvä! :)

    Mä olen samaa mieltä tuosta, että vanhemman/vanhempien aika lapsen kanssa ja yhdessäoleminen ja mukava rauhaisa tekeminen ovat tärkeitä. :) Olen aikuisena miettinyt, että mun äitikin varmaan stressasi koulunaloittamistani (ja varmaan minäkin jännitin) ja harjoittelin äidin opastuksella koulutien kulkemista - sen muistan hyvin. :) Mä arvostin kovasti lapsena sitä, kun/jos ei leikki keskeytynyt muuten kuin sitten kun itse kyllästyin ja vaihdoin tekemistä. ;) Lapselle kiireetön oleminen ja mahdollisuus päättää omista puuhista ja leikeistä on usein tärkeämpää kuin aikataulut. :) Ja se että aikuinen on helposti tavoitettavissa on lapselle turvaa tuova juttu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oli se, meni päivät sekaisin. Tästä tietää, että on totaalisesti rentoutunut!

      Minulle tuo läsnäolo ja kiireetön oleminen myös ovat todella tärkeitä. Olenkohan itse ollut tyypillinen avainkaulalapsi, kun mulla on näitä päähänpinttymiä. Yksi on se, että pitää syödä porukalla ainakin yksi, mieluusti useampikin ateria päivässä ;-)

      Poista
  3. Minä en saa luettua noita Dan Brownin kirjoja, ei etene millään. Ei ole mun juttu.

    Ihmiskunnan lisääntyminen ja jatkuva luonnonvarojen rajaton käyttö ovat onneksi niin monen muuttujan yhtälö, että sitä ei kovin helppo ole laatia ilman monimutkaisia vaihteluita;) Mutta jotenkin älytöntä se on, kun tuntuu, että vain jatkuva kasvu on tärkeää ja tuleville sukupolville ei jää kuin autiomaat ja sulavat jäätiköt;(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mut ne kyllä on tempaissut mukaansa, mutta meitä on moneksi.

      Mun on parempi olla liikaa miettimättä tuota yhtälöä etten ahdistu. Defenssi on parasta unilääkettä (niihin uniin joita en muista ;-)

      Poista
  4. Olen ajatellut lukevani Infernon (sekä paljon muuta) kunhan tässä ehdin. Mutta pitääkö minun perehtyä Danteen ensin? Jumalainen näytelmä löytyy kyllä hyllystä mutta en ole siihen(kään) ehtinyt oikein kunnolla tarttua. Se on näitä "tarttui jostain mukaan kun halvalla sain" -kirjoja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei tarvitse perehtyä taidehistoriaan eikä kirjallisuudenhistoriaan etukäteen, annat mennä vaan ja nautit!!! Tuo on sitä paitsi aika hauska ja kepeä tapa tutustua Danteen - en suosittele Jumalaisen näytelmän lukemista kuin pakon edessä!

      Poista
  5. Samaa mieltä siitä, että lapsille riittää ja on hyväksi ne arkiset tekemiset ja yhdessäolo , ei tarvita jatkuvaa juoksua huvipuistoissa tms . Ja lukemisen tulee olla rentouttavaa lukijalle, kuka mistäkin tykkää, mulle sopii ne aivoja nollaavat mainiosti !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuopus saa tuota toista lajia isänsä kanssa, joten minä voin hyvällä omallatunnolla himmailla. Tänään nautitaan isomman pojan kanssa kahden. Saunotaan, luetaan (uusi dekkari menossa) ja öllötellään!

      Poista
  6. Onneksi ennen maailmanloppua sain tilaisuuden nähdä erään erittäin mukavan naisen varpaat ;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Taas kerran... Ja sääret, tai toisen niistä, älä unohda mun säihkysäärtäni!

      Poista
    2. En unohda,sillä katselin niitä ajatellen että onpas ne houkuttelevan näköiset... ihan oikeasti.

      Poista
    3. Tuossa kuvassa varsinkin, kun tapojeni vastaisesti säädin värejä. Ne suorastaan hohtavat ;-)

      Poista
  7. Oi vitsi miten jännittäviä aikoja teillä nyt eletään, muutos koululaiseksi on niin iso harppaus ihmisen elämässä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on totta! Tällä hetkellä tosin tuntuu, että äitiä jännittään enemmän ;-) Mutta eiköhän me totuta molemmat ajatukseen, että kohta talossa on kaksi koululaista.

      Poista

Kiitos kommentistasi!
Marjaana