Sivut

torstai 7. maaliskuuta 2013

Piece of cake

Äh, arvatkaapa tuliko taas uusi asunto myyntiin, kun vasta kirjoitin, että ehkä me nyt vaan olemme tässä vähän väljemmin ja katsomme mitä vastaan tulee? Ja kun juuri alku viikosta kävin pankissa tarkistuttamassa rahastoasioitani ja puhuimme, että jos tässä asustellessamme pystyisin edes vähän enemmän kuussa pistämään syrjään, olisi minulla jo ihan kiva pieni pesämuna silloin, kun esikoinen muuttaa kotoa pois. Ja sitten vasta olisi järkevää suunnitella sitä kaksioon ahtautumista, kun jäisimme kuopuksen kanssa kahden, ei nyt.

Miksi, oi miksi ihmisen mieli on sellainen, että toivo silti aina herää? Ihan katteeton toivo, vieläpä. Olen käynyt katsomassa samaan aikaan 80-luvulla tien toiselle puolelle rakennetuissa rivitaloissa useita kämppiä, joissa en ole pystynyt olemaan. Miksi tämä tekisi poikkeuksen? Rakennuttajakin on sama. Vaikka en juuri tässä nimenomaisessa talossa ole käynytkään, mikään ei siis anna aihetta toivoa, että tämä olisi yhtään sen parempi. Mutta silti, silti toivo aina herää ja jo kohta sisustan asuntoa välittäjän sivuilla olevien kuvien perusteella. Sitten taas tulee pettymys.

Nyt odottelen, että pääsen asuntoa haistelemaan ja sillä aikaa yritän elellä tässä ailahtelevan toivon ja sitten taas järjen äänen karjahdusten välissä. Onneksi tuo on ihan siellä hintahaitarini yläpäässä, niin voi ajatella helpotuksenakin, jollemme kun emme sitä kuitenkaan pysty ostamaan. Koitan nyt ajatella ihan muita asioita. Kuten vaikka näitä herkullisia uusia korvakorujani. Katsokaa nyt, tilasin Tiana X:n korukaupan alesta kevään piristykseksi kakkupalat korviin.




***

Saippua. Ei ollut mitään saippuaoopperaa eilisen illan ohjelma. Kerron jahka ehdin!

10 kommenttia:

  1. Sellanen se ihmisen mieli on, onneksi pettymyksistä noustaan, eikö vaan!
    Ja mitkä herkkupalat ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö vaan ole namit?

      Totta puhut, ihmisen mieli on sellainen. Toisaalta olen ennenkin miettinyt, että on se parempi näin, kun että olisi sellainen "pessimisti ei pety" -asenne. Ettei innostuisi mistään, uskaltaisi innostua, kun pelkäisi pettyvänsä. Ollaan sitten tällaisia herkästi innostuvia hötkyjä.

      Nyt olen innoissani auringosta. Täytyy vaan tyytyä vielä ihailemaan sitä ikkunan takaa, kun pakkasta on keuhkoille vielä vähän liikaa.

      Poista
  2. Kuules, vaikka rakennutaja on sama niin tekijät eivät välttämättä ole vaan talo on voitu tehdä "kunnolla". Sama juttu vaikka kohteen pääurakoitsijakin olisi sama niin hommat kun tehdään aliurakoina, voi niiden fataalien rakenneosien (lähinnä rakenteiden tuulettuvuuteen ja sitä kautta ilmanlaatuun) tekijä/urakoija olla ihan eri kuin aiemmissa kohteissa. Älä siis heitä toivoasi vielä vaan lähesty kohdetta neutraalisti (helppo mun on sanoa - tiedän kyllä että sitä se ei sulle ole) niin et sitten pety niin pahasti. Lykkyä kumminkin ja isosti pusuja tänä aurinkoisena päivänä <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti rohkaisevista sanoista - ja oikeassahan sinä tässä asiassa olet. En maallikkona tullut tuota aspektia ajatelleeksi. Toki se, jos joku nimenomainen rakennuttaja on pihin maineessa, saattaa vaikuttaa materiaalivalintoihin jne, mutta avoimin mielin (ja nenin) tuonne menen jahka pääsen.

      Aurinko todella virkistää, iloa sinnekin. Ja pusuja

      Poista
  3. Kiva kuulla, että kakkupalat "maistuu". ;)

    Saa nähdä milloin täällä päässä saadaan elämä sellaiseen vaiheeseen, että tulee aiheelliseksi etsiä oma isompi kämppä. Tällä hetkellä ollaan vuokralla ja meidän kaksio, omistuskämppä, on vuokrattu kaverille. Juuri nyt ei tee mieli ajatella muuttamista, kun on vasta totuttu elämiseen tämän pienen herran kanssa. :) Mutta olisihan se ihanaa taas olla omassa asunnossa, jossa saisi "tehdä mitä haluaa".

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aina voi haaveilla - ja toteuttaa sitten kun on sen aika. Aurinkoista kevättä pikkumiehen kanssa, ja olkaamme taas näiltä tiimoilta yhteydessä. Kyllä mä taas joskus lankean ostoksille ;-)

      Poista
  4. On ihanat korvikset. Nuo on semmoiset ravintoterapeutinkin hyväksymät kakkupalat :) Toivottavasti se asuntoasia nyt onnistaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Noita voisi vaikka joku (ravintoterapeutti)mies tulla ...hmmm... maistelemaan mun puolesta. Täytyykin kokeilla!

      Odottelen kieli (ei kun nenä) pitkällä välittäjän soittoa. Asunnossa asuvan vuokralaisen pieni lapsi on sairaana eivätkä just nyt pääse kämpästä evakkoon. Odottavan aika on pitkä...

      Poista
  5. kiva kun aurinko paistaa ja on jotakin odottetävissä toivon että löytyy sinulle juuri sopivaa ... Aina täytyy toivoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Aivan totta, toivoa ei saa menettää! Ja tuo aurinko kyllä auttaa aika paljon. Vaikkakin näin ikkunasta ihailtuna, mutta kuitenkin.

      Poista

Kiitos kommentistasi!
Marjaana