Sivut


sunnuntai 17. helmikuuta 2013

Tuhti annos toisiinsa liittymättömiä tarinoita

Koska huomisen sana on sopivasti karkeloin, ja tämä viikonloppu meneekin juuri niissä merkeissä, otetaan vähän viiveellä rauhallisia tilannekuvia viime viikonvaihteesta.

Esikoinen oli toipumassa räkätaudista, kuopukseen se koitti iskeä, mutta laihoin tuloksin sillä kertaa. Myöhemmin viikolla se sitten iski, vaikka tuolla lapsella on kyllä ilmiömäinen vastustuskyky. Minä taas olen noin yleensä ottaen aika huonossa hapessa satunnaisista syistä juuri nyt, eli imuroin itseeni kaikki kulkutaudit. Niinpä otimme hyvin rauhallisesti. Tämä on ihan uutta meidän perheessä: makoilemme sohvalla ja luemme kuka mitäkin. Kuopuskin alkaa olla jo siinä iässä, että jaksaa jollei nyt lukea niin ainakin katsella sarjakuvia.



Katsokaa nyt - ihan mahtavaa! Minun kirjani oli Anna-Leena Härkösen uusin Anna-lehdessä julkaistujen kolumnien kokoelma Laskeva neitsyt ja muita kirjoituksia. Suhtauduin siihen etukäteen jotenkin varauksellisesti, mutta täytyy tunnustaa, että nautin näistä pienistä arjen kuvauksista ja itseironisistakin oivalluksista täysin siemauksin. Sisäinen kriitikkoni hiljeni jo toisen kirjoituksen kohdalla. Bongasin lukuisia ohimennen heitettyjä hulvattomia totuuksia, joita lukiessa ei voinut kun hörähdellä tai nyökytellä. "Ei miesten varaan kannata heittäytyä. Miehet ovat ihan kivoja, mutta suurinpiirtein yhtä luotettavia kuin pohjois-korealaiset kodinkoneet." Hih.


Kirja sopi hyvin yhteen asuni kanssa...


Härköselle tulee mikrotukihenkilö -sanasta mieleen kääpiökokoinen mies jota voi pitää komerossa ne ajat, kun sitä ei tarvitse. Minulle tulee mieleen edellisen työpaikkani pikkujoulut, jonne lähtiessäni loin itselleni listan. En tanssi pöydällä. En vokottele joulupukkia enkä mikrotukihenkilöä. En esittele kenellekään (varsinkaan mikrotuki- henkilölle) tilaisuutta varten ostamiani uusia rinsikoita. En juo liikaa. Onnistuin rikkomaan listastani kaikkia muita paitsi tuota pöydillätanssimiskohtaa. Enkä minä joulupukkiakaan vokotellut - muistaakseni. Keuhkokuumeen kyllä sain sillä reissulla.

***

Tuhti. Kukaan ei sitten tämän tarinan jälkeen muistuta minua siitä lasten suusta -sanonnasta, sovitaanko niin? En minä nimittäin nyt niin tuhti ole, miksi tunsin itseni saunassa kuopuksen kanssa. Poika intoutui vatvomaan erinäisiä ruumiinosiani iloisesti höpöttäen: "tissit tanssii... masu tanssii... peppu tanssii... kädetkin tanssii... (siis allit, toim.huom.) Äiti, miks kaikki sun osat hytkyy?" En tyrmistykseltäni ehtinyt saada sanaa suustani, kun poika jo jatkoi hytkyttelyä kysellen vaativasti silmät pyöreinä, välillä käsiään levitellen piirroshahmon äänellä: "Missä on diskopallo? Missä on musiikki?" Oikeasti! Tuo lapsi on synnynnäinen koomikko.

8 kommenttia:

  1. Kyllä näin hyvän esitettelyn jälkeen täytyy mennä kirjaston varausjonoon etsimään Laskevaa neitsyttä :) Olipas vauhdikkaat pikkujoulut, mää nauran täällä ihan kippurassa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin olen jo toipunut järkytyksestä ja pystyn nauramaan, vähän. Siitä on, hmmm, ainakin kymmenen vuotta, joten aika nopeasti mä unohdan. (Auts, paitsi en ihan kaikkea...)

      Kirjaa suosittelen, on kepeä mutta antoisa lukukokemus!

      Poista
  2. Taas olisi ollut videokameran paikka! Seuraavissa pikkujouluissa lupaat laittaa kameran katon rajaan josta se kuvaa koko illan ja sitten kiitos jakeluun ;D

    Sun on ihan pakko tukea Kuopusta sillä koomikon uralla, ihan pakko ja kerro sille (kuin myös esikoisellekin) terveisiä! Että mä rakastan sitä muksua.....:D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä kans, rakastan. Se on ihan hillitön kaveri. Ystäväni, joka lähtee kanssamme viikoksi Kreikkaan kesäkuussa, kuunteli kuopusta hengästyneenä ja kysyi, että tällaistako se koko viikko sitten on? Voipi olla...

      Noista pikkujouluista on jo 10 vuotta aikaa, nykyään mä olen vanha ja väsynyt ja tylsä. Ja tylsiä olisi ne videotkin, siis ;-)

      Poista
  3. Enpä usko että sun draivi on mihinkään hävinnyt...;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nooo, ei ehkä kokonaan hävinnyt, mutta jossain tosi syvällä se uinuu ;-)

      Poista
  4. Suomi on todellakin saamassa uuden koomikon. Tuskin maltan odottaa, että pikkumies kasvaa isoksi. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se tulee ehkä heittämään StandUp-keikkoja ja toivottavasti lähettää sitten osan palkkioistaan vanhalle äidille, joka jaksoi aina kuunnella ja kannustaa ;-)

      Tänä aamuna mulle lyötiin taas jauhot suuhun jumalalla (joo, pienellä, ehdottomasti!) - kerron heti huomenna!

      Poista

Kiitos kommentistasi!
Marjaana