Metsän antimia

Vähän oli kosteanlaista ja edellinen epätoivoinen yritys melko tuoreena muistissa, mutta päätimme silti uskaltautua metsään. Saappaat jalkaan, huput päähän hirvikärpäsiltä suojaamaan ja menoksi. Esikoiselta puutui kasviosta sudenmarja ja minulta siis piirakallinen mustikoita. Kaikki tarvittava löytyi ja lisäksi vähän muutakin: suppilovahveroita ja kanttarelleja.

Kuopuksen marjanpoimuri

Täytyy muuten tässä välissä todeta, että minä kyllä pääsen helpolla tuon esikoisen koulunkäynnin kanssa. Ja osaan arvostaa sitä! Hän hoitaa täysin itsenäisesti kaiken, en edes muista milloin olisin kysynyt "onko läksyt tehty". Kasvioasiatkin hän on hoitanut alusta loppuun ihan itse, kuivaamiset ja kaikki. Palautuspäivä on kuun lopulla, joten sudenmarjakin ehtii kuivua hyvin ennen sitä. Hyvästä muistista ja järjestelmällisyydestä on paljon apua.

Kotosalla sitten teimme saaliistamme sekä sieni- että mustikkapiirakkaa, joista jälkimmäisen söimme luomuvaniljajäätelön kanssa. Esikoinen teki taikinan molempiin ja minä - nooh, oikeastaan pääsin aika helpolla. Tässä Laiskan emännän sienipiirakka: käytä lapsityövoimaa taikinan tekemisessä tai osta valmiina kaupasta. Paista sienet ja sipuli ja levitä taikinan päälle jahka ovat vähän jäähtyneet. Sekoita kermaviili ja kanttarellinmakuinen Creme Bonjour ja kaada komeuden koristukseksi ja paista.

Viikonloppu oli kaiken kaikkiaan rento ja rentouttava. Juuri niin kuin olla pitääkin!

***

P.S. Jännää, meille tulee tänään uusi työntekijä. Pääsen perehdyttäjäksi.

P.P.S Taisinpa tuossa epähuomiossa viikonloppuna varata meille ja ystävälleni viikon Kreikan matkan ensi kesäkuun alkuun. Hups - ja ei kun säästämään!