Samettiruusujen, orvokkien ja krassien lisäksi auringonkukka jo kurottelee - ei nyt kohti korkeuksia, mutta mullasta ylös kuitenkin. Kehäkukat nousevat myös.
Perunamaa näyttää jo vähän perunamaalta ja kuopuksenkin ikiomasta perunaruukusta pilkottaa taimia. Syksyllä sitten saamme pari kattilallista herkullisia luomupottuja - ja mikä parasta, pojat näkevät, miten ruoka kasvaa. Niin, ja tietysti herneet, joita rakastamme esikoisen kanssa kumpainenkin, nousevat myös...
Mansikat kukkivat oikein innokkaasti, joten saavat pojat vähän myöhemmin varmasti napsia makoisia marjoja - jolleivat linnut ehdi ensin. Ja kesäkurpitsakin näyttää voivan ihan mukavasti. Sain myös tuliaisiksi ystävältäni ilmasipulin, joka on meille ihan uusi tuttavuus. (Ilmaveivin kyllä jo tunsin ennestään.)
Voi, ei minusta taitaisi enää kerrostaloasukiksi olla, niin kovin nautin näistä puuhista. Selkenevätpähän tässä, kun aikaa kuluu, samalla omatkin ajatukset ja tarpeet mahdollisen Oman Majan suhteen. Kyllä sen rivitalonpätkä olla pitää!
***
Kuopus: Eikö niin äiti, että itikan elämä on tosi hankalaa?
(Hmm, tuota, miten sen nyt ottaa?!?)
Hyvältä näyttävät sun istutuksesi! Ja kaikki tietysti sävy sävyyn, kuten tapana on:) Nättiä!
VastaaPoistaKiitos, Konnadonna, mihinkäs koira karvoistaan... Ja kiitos viimeisestä ,-)
Poista