Pitkäperjantai oli nimensä mukaisesti pitkä, mutta nyt positiivisessa mielessä. Otimme suunnitelmien mukaan rennosti, kuopus pelaili ja minä lueskelin. Meillä kävi myös vieraita, kumpaisellakin. Kuopuksella kaveri leikkimässä ja minulla ystävä tyttärineen päiväkahvilla. Saunoimmekin. Taisipa hampaatkin pari kertaa nauraessa näkyä. Muistan, kun lapsena vierailin serkkutyttöni luona eikä pitkä-perjantaina saanut nauraa niin että hampaat näkyy. Arvaahan sen, että irvistelimme ja hihitimme sitten salaa oikein antaumuksella, kun harras mummo ei ollut näkemässä.
Tänään tulee äitini ja hänen miehensä meille syömään. Olen ajatellut laittaa lohipastaa, johon tulee mm. aurinkokuivattuja tomaatteja ja tuorejuustoa. Ilahduin, kun löysin juustohyllyltä lisäaineettoman uutuuden - tuorejuustot kun ovat liki joutuneet pannaan kun olen ruvennut tarkemmin lukemaan ainesosaluetteloita. Harmi, että jälkiruokamestarimme on reissussa, mutta ehkä pari palaa Reilun kaupan tummaa suklaata palan painikkeeksi riittää?
Pohjanmaalla poltetaan tänään pääsiäisvalkeita ja saattaapa joku virpoakin. Sen kunniaksi tämä netissä ja tekstiviesteinäkin kieränyt virpomisloru. Taidanpa opetella tämän ensi vuotta varten, jos taas joudun virpomishommiin.
"Virvon varvon tuoreeks terveeks
tulevaks vuuveks.
Lakatkoon lonkka kolottamasta
polvet narisemasta.
Pysyköön pieru piäsemästä
virtsa viimein karkaamasta.
Jospa vielä nahka siliäisi,
selkä suoristuisi.
Herkeeppä roppa rupsahtamasta
ja lihat löllymästä.
Palatkoon muisti reissultansa.
Sujukoon seksi sulavasti,
lempi leiskuvasti
Mitä muuta varvut mukanaan toisi,
jospa onnea, terveyttä hyvää eloa soisi.
Rahnakaan ei pahaks oisi."
Ensi vuodeksi kaikkea tätä minulle, kiitos!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!
Marjaana