Violetti vastarinta

Täytyy tunnustaa: olen heikkona Marimekkoon. Olkoon keski-ikäistymisen merkki tämäkin tai sitten vaan järkevää, kun vaatteiden pitää olla laadukkaita ja kestää 60 asteen pesu. Mainitsinkin vasta reissumme Marimekon ystävänmyyntiin. Siellä ja muissakin myymälöissä tulee pistäydyttyä säännöllisesti. Esikoinen on käyttänyt ensimmäiseltä luokalta lähtien vain ja ainoastaan Maripaitoja - niitä raidallisia. Mikään muu ei tunnu päällä hyvältä eikä kestä niin hyvin pojalla, jolla Steiner-päiväkodin tädit sanoivat olevan "vahva elämänaisti". Hän kestää todella huonosti kuumuutta, saumoja tai sitä, että vaatteet "kinnaa" päällä.

Ei edelleenkään silitetä...

Tämä violetti varustus on minun suosikkini silloin, kun mieliala on matalalla ja tarvitsen pikaista piristystä. Violetista moneen kertaan aiemminkin siteeraamani Anne Hietasen väriterapiakirja kertoo, että se "tuo sisäistä rauhaa, sielun syvyyttä, hartautta ja hiljentymistä. Violetti kertoo kokemusten tuomasta elämänviisaudesta, sekä irtipäästämisestä ja luopumisesta." Minusta tuo violetti tunika on niin räikeän pirteä, ettei se päällä yksinkertaisesti voi olla pahalla tuulella.

Kun vaatekaappiin rupesi ilmestymään violettia, piti värineurootikon tietysti ostaa myös violetit kengät. Marimekon lisäksi olen heikkona myös El Naturalistaan. Keräsin yhteen kuvaan koko arsenaalin. Eiväthän nuo nyt ihan "luomukengät" ole, mutta eettisemmät kuitenkin, kuin ihan tavisnahkakengät. Tosin soraääniäkin löytyy, ja ihan syystä. El Naturalista on vast ikään aloittanut yhteistyön GoreTexin kanssa (klik). Yhtä kaikki, minun käytölläni nuo kestävät ikuisesti ilman GoreTexiakin ja ovat kyllä hintansa väärti.

P.s. Jollette ole tutustuneet vihreää ajattelua kritisoivaan Violettiin vastarintaan, suosittelen, ettette tutustukaan. Minulla ainakin meinasi hulahtaa aamukahvi väärään kurkkuun.