No, nyt se sammakko on, jollei liekeissä, niin ainakin ihan paniikissa. Nyt kun esikoinen muuttaa pois, asumistukemme käytännössä lakkaa. Sain tänään päätöksen.
En yhtään tiedä miten selviämme tästä eteenpäin.
***
EDIT: Kiitos kaikille mukana eläneille 💗
Alan pikku hiljaa - tapani mukaisesti - nähdä valoa tunnelin päässä, mutta koville ottaa!!!
***
EDIT: Kiitos kaikille mukana eläneille 💗
Alan pikku hiljaa - tapani mukaisesti - nähdä valoa tunnelin päässä, mutta koville ottaa!!!
*halauksia* - vaikkei niillä paljon vuokria maksella eikä ruokia ostella :(
VastaaPoistaKyllä te selviätte, tavalla tai toisella. Sä kuulut niihin jotka selviää ja - muista, että me ollaan täällä. <3
Rauhaa! Päivä kerrallaan, se riittää. Voimia!
VastaaPoistaPaska tilanne :( :(
VastaaPoistaMutta, niin karulta kuin kuulostaakin, pakko on paras muusa, joten sä kyllä keksit jonkun konstin selvitä.
Voimia ja toivottavasti se selviytymiskeino löytyy per heti <3 <3 <3
Tsemppiä! Asioilla on tapana järjestyä...vähän klisee, mutta yleensä se on näin.
VastaaPoistaVoi surku. En osaa sanoa enempää :(
VastaaPoistaKiitos kaikille mukana eläneille <3
VastaaPoistaAlan pikku hiljaa - tapani mukaisesti - nähdä valoa tunnelin päässä, mutta koville ottaa!!!
Voi hyvänen aika! Kyllä se valo sieltä taas hetken kuluttua pilkistelee, mutta ymmärrän kyllä paniikin, joka tuossa tilanteessa iskee. Ja kun ei se nuoren eläminenkään välttämättä siellä opiskelupaikkakunnalla aina ihan ilman apua suju. Kyllä te saatte taas olla "kieli keskellä suuta".
VastaaPoistaOnneksi mun äiti auttaa esikoista (ja tarvittaessa muakin) niin mun ei tarvi... on aika rankka tilanne!
Poista