Sivut


maanantai 14. maaliskuuta 2016

Äidin hommia

Huikea viikonloppu. Raskas, intensiivinen, tunteikas. Silti ihana.

Me pärjätään mun poikien kanssa. Ihan varmasti. Vaikka tulee rankkoja asioita eteen, vaikka tunnen vahvasti, vaikka paskaa sataa niskaan eri puolilta. Oikein urakalla.

Minä olen hyvä äiti. Tiedän olevani. Minä osaan sanoa ja tehdä oikeat asiat, osaan kuunnella, kannatella. Jaksankin, vaikken saa siihen tippaakaan tukea. No, ystäviltä toki!

Kuopuksen isällä on asiasta omat epäilyksensä. Anonyymeilläkin mielipiteensä, joita en nyt tähän hätään tarvitse. Kumpiakaan. Niinpä suljin korvani kokonaan molemmilta - ja kommentointimahdollisuuden myös. 

Ei minun tarvitse kaikkea jaksaa ja ottaa vastaan. Jos minä olen tässä yksin lasteni kanssa niin yksin minä piru vie homman hoidan. Parhaaksi katsomallani tavalla. Minun tavallani.



Äiti ja kaksi poikaa...



***

Jotain olen toden totta tehnyt oikein sekä nyt että aiemmin tuota poikaa kasvattaessani. Perjantai oli melko tunteikas, puhuimme koulunvaihdosta, käsittelimme asiaa, surimme. Kävimme myös tapaamassa kaveria, joka on uudella luokalla ja odottaa kovasti kuopuksen tuloa. Kurkkasimme koulunpihan - ilokseen poika löysi sieltä jalkapallokentän. Lauantaina tavattiin parasta vanhaa kaveria, saunottiin ja oltiin rauhassa. Sunnuntaina käytiin peuhutapahtumassa jossa jo tutustuttiin ensimmäiseen ihan uuteen kaveriin tulevalta luokalta. Pojilla synkkasi, numeroitakin vaihdettiin. 

Kuopus sanoi eilen, että "Mä olen jo aika sopeutunut ajatukseen. Ei se oo ollenkaan niin paha kuin jos muutettaisiin kokonaan pois paikkakunnalta. Tai jos sä vaikka olisit kuollut."

Äitinsä poika!

17 kommenttia:

  1. Kyllä sen lapsista näkee, millainen äiti niillä on! Ja minkälaiset arvot kotoa opitaan. Kyllä te tosiaankin pärjäätte. Ikävää, jos anonyymit on nähny taas vaivaa ilkeilyn takia, mutta tuskinpa jäät mistään tärkeästä paitsi, jos estät niiden kommentoimisen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Musta tuntuu, että meillä on pojasta polvi vielä parantunut ;-)

      Jooei mun nyt tarvi jaksaa mitään ylimääräistä, kuten sellaisten ihmisten ilkeilyä jotka ei tunne mua.

      Poista
    2. Ei tarvi jaksaa nyt eikä koskaan muulloinkaan edes sietää.

      Poista
    3. Niinpä niin, siihen tulokseen mäkin tulin tai siis sitä miltä olen aina ollut. Mulla vaan on lehmän hermot mutta joskus ne vaan nekin sitten prakaa.

      Poista
  2. Jaksamisia Marjaana <3 Tiedän kyllä niin ton tunteen, kun joskus kaikki p*ska vaan kasautuu ja kaatuu päälle samaan aikaan. Se on tosi ärsyttävää, mutta sitten huomaa, että kyllä sitä kestää vaikka mitä. Voimia ja eiköhän kaikki vielä järjesty :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Asioilla on taipumus järjestyä... joskus se vie vaan pidemmän aikaa ja on rankempaa. Mutta uskotaan siihen!

      Kiitos Katja K <3

      Poista
  3. Vastaukset
    1. Kiitos Helmi (ja kiitos, mä sain IHANAA postia, se niiiin piristi ja tuli täsmälleen oikeaan aikaan)!

      Poista
    2. Se oli kyllä nappisuoritus, ja koru on killunut kaulassa voimakoruna nyt kaksi päivää <3

      Poista
  4. Katsokaa anonyymit peiliin siinä samalla kuin kirjoitatte kommenttejanne; miksi tahallanne, ilkeillä kommenteilla pahoitatte tuntemattoman - vaiko jopa tutun? ihmisen mielen, jolla on raskasta jo ennestään? Tervetuloa kylään ;)

    Voimia Marjaana <3 - te pärjäätte kyllä!
    Kuopus on fiksu poika, joka selvästi on ymmärtänyt miksi näin tapahtuu; muutos on hänen omaksi parhaakseen. Ja kuten kerroit, on jo löytänyt uusia kavereita ja sosiaalisena varmasti löytää niitä nopeasti lisää. Sen suhteen kaikki sujuu hienosti ja muu sen mukana myös: kun yksi asia lähtee sujumaan, myös muilla asioilla on taipumus ruveta järjestymään :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä kans tiedän ja uskon, että sopeutuminen kyllä sujuu. Se vaan ei tarkoita sitä, ettei nää olis isoja asioita -sitä ei sovi unohtaa. Mutta hyvin tää menee.

      Ja Pöllö kiitos, oot ihana <3
      Ihanaa kun pidät mun puolia ;-)

      Poista
  5. Niinpä. Se, ettei tohdi laittaa omaa nimeään kommentin yhteyteen, on merkki siitä, että kommentti on täysin turha ja se kannattaa deletoida saman tien.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla on yleesä pysynyt suht asiallisena se kommentointi, mutta nyt jotenkin oli liikaa tän kertainen. Ei lyötyä lyödä ja lytätä, niin ei vaan tehdä!

      Poista

Kiitos kommentistasi!
Marjaana