Sivut


keskiviikko 18. helmikuuta 2015

Munatonta elämää?

Pää meinaa hajota kotona olemiseen. Tämä tauti on siitä katala, että aikuisseuraakaan ei tohdi pyytää. Ei voi laittaa ketään alttiiksi tartunnalle vaikka sosiaalisuus kummasti auttaisi. 

Sen verran liikuimme kuopuksen kanssa, että kävimme kanalasta hakemassa munia. Ja kaupasta mustikkamehua. 



Kuva otettu kesällä

Esikoisella on edelleen heikko olo ja kuopuksellakin kiersi mahassa. Esikoinen meinaa kuitenkin mennä fysiikan kokeeseen, ettei tarvitse tehdä kahta koetta uusintapäivänä. Matematiikan koe kun jäi maanantaina tosiaan väliin. Tätä ajastaessani en vielä tiedä kuopuksen kunnosta enkä siitä, olenko kotona vai pääsenkö töihin.

Arvaatte kummin valitsisin jos voisin. Mutta eihän tässä tietenkään siitä ole kyse.


***

Hesarin vaalikone on avattu. Jännää, että kolme viidestä ehdokkaasta, joiden kanssa olen eniten samaa mieltä, on myös tosielämästä jollakin tavalla tuttuja. 

Taidan jo tietää ketä äänestän. Tällä kertaa mentäneen puoluella eikä sukupuolella. Niin, ja lupauduin myös Pieni ele -keräykseen päivystäjäksi pariksi tunniksi, mutta se on vielä parin kuukauden päässä.



Kotona ollessa on aikaa lukea höpölehtiäkin. Mikäli näitä kahta artikkelia on uskominen (klik & klik) pitkän iän salaisuus on miesten vältteleminen. Hmm, mutta onko se sitten sen arvoista, elää reilusti yli satavuotiaaksi?!?

14 kommenttia:

  1. Huh huijaa, ei tuo toinen ainakaan ole munatonta elämää viettäny :) ja muutenkin ymmärrän sitä, kun italialainen perhekulttuuri on ja oli varsinkin muorin nuoruudessa semmosta... Ja varmasti on parempi olla yksin kuin huonossa suhteessa.

    Olispa vaalikone, jossa vois ite kysyä ehdokkailta. Tuntuu, että maailma on menossa vain huonompaan suuntaan, kun peräsimessä on niin paljon pösilöitä - onneksi sentään meillä ei ole kansanedustajilla niin hyvä palkka, että se vetäis niitä S. Katajan kaipaamia huippuyksilöitä (johtajia, lakimiehiä ym.) kun ne nyt ainakin pistäis köyhän kyykkyyn eikä tietäis tavallisen kansalaisen elämästä senkään vertaa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sellanen vaalikone olis kyllä mukava. Mä tosin voisin ite kysyä, kun tunnen kolme parhaiten mulle sopivaa ehdokasta ;-) Mutta ei tarvi, taidan olla jo päättänyt. Haloo, kaksi kuukautta etuajassa? Mulla taitaa just nyt olla aika tylsää!

      Poista
  2. Toivottavasti teillä on sairastelut hellittäneet. Tuollaista inhottavaa mahatautia taitaa taas olla liikkeellä. Kumma kyllä ne esiintyvät eniten juuri joululoman ja hiihtoloman aikoihin ja lisäksi pääsiäisen pyhinä. On se kumma, että lomailla ei saa, vaan pitää sairastaa.
    Tutkailin samalla noita vanhempia viestejäsi ja täytyy sanoa, että saat olla kyllä pojistasi tosi ylpeä! Ja pääset vanhojen tansseihin kaksi kertaa vai kuinka? Ne ovat aivan mahtavia tilaisuuksia.
    Mulla on taas poskiontelotulehdus, joten tsemppiviesti teidän kuopukselle. Toivottavasti hänellä on jo hellittänyt. Inhottava vaiva, kun ei välttämättä itsekään osaa ajatella, että ontelot ovat taas tukossa. Olen jo miettinyt, että lieneekö meillä Ekalla jotain tekemistä tämän kanssa. Minullahan on heinänuha, joten koira voi myös aiheuttaa allergiaa.
    Mukavaa loppuviikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Me ollaan edelleen kotona, mutta nyt jo vähän paremmalla mielellä. Mulle usein käy niin, että sopeudun sitten kyllä nopeasti ja jaksan, vaikka ensin kiukuttaa.

      Voi toivottavasti sullakin sairastaminen helpottaisi, et ole vähänllä päässyt säkään. Ja taas kuuri?

      Kaikista eniten kuitenkin toivon,että ei johtuisi Ekasta, se olis ihan hirveää. Mutta ehkä tää nyt vaan on tällanen tautinen alkuvuosi? Mä ainakin voin allekirjoittaa sen, joten siinä mielessä "toivotaan parasta". Ja paranemista, teille ja meille!

      P.S. Mä olen ylpeä ja pääsen ensi vuonnakin vanhojen tansseihin. Ja kuopukseenkin teki suuren vaikutuksen kun puhuu niistä vieläkin ja miettii omia yhdeksän vuoden päästä olevia tanssejaan ;-)

      Poista
  3. Tää ei taas liity mitenkään mihinkään, mutta jos tää edes piristäisi sua <3
    Meillä oli juuri sunnuntaina suvun laskiaisrieha ja kun pitkästä aikaa oli koolla suuri joukko naisiakin, otin puheeksi meidän "Akkapatikan", joka järjestettiin useampana keväänä, sekalaisella joukolla sukulaisia ja ystäviä. Nyt se on jostain syystä hiipunut, mutta aiomme sen tänä keväänä herättää henkiin.
    Akkapatikan ainoa sääntö on se, että sinä päivänä EI SAA OLLA MUNAA MUKANA MISSÄÄN MUODOSSA! Ei edes leivän päällä. Se joka tekee virheen, saa rangaistuksen, esim. eräänä vuonna kun patikka päätyi yhden tätini mökille, toinen tädeistäni, joka oli tehnyt virheen, joutui kantamaan saunavedet....
    Mäkin olen kerran tehnyt virheen, mutta mä sain sen anteeksi. Menin ja leivoin muffinseja, ajattelematta, että taikinaanhan tulee kananmunaa! Mutta koska kyse oli herkuista, sain anteeksi ;)
    Miehistä me kyllä puhutaan - eikä aina niinkään positiiviseen sävyyn....- ja niin, että kaikki ovat saaneet purkaa patoutumansa :D Akkapatikka on siis erittäin terapeuttinen tapahtuma! Että se siitä munattomasta elämästä, edes yhtenä päivänä vuodessa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi Pöllö tuo piristi (me nimittäin ollaan vieläkin neljän seinän sisällä). Akkapatikka kuulostaa siltä, että mun ja ystävän täytyy ehkä kesällä matkia sitä ja viettää yksi mökkiviikonloppu samalla periaatteella ;-)

      Sun muffinssivirhe oli aika ymmärrettävä, ja anteeksianto kans.

      Poista
    2. Idea on vapaasti käytettävissä, ja jos sinne nurkille osutaan, niin otetaan mukaan :D

      Poista
    3. Kiitos, ja mieluusti osallistuisinkin oikein kunnon munattomaan menoon ;-)

      Poista
  4. Sari on lisännyt kommentin tekstiisi "Munatonta elämää?":

    Toivottavasti teillä on sairastelut hellittäneet. Tuollaista inhottavaa mahatautia taitaa taas olla liikkeellä. Kumma kyllä ne esiintyvät eniten juuri joululoman ja hiihtoloman aikoihin ja lisäksi pääsiäisen pyhinä. On se kumma, että lomailla ei saa, vaan pitää sairastaa.
    Tutkailin samalla noita vanhempia viestejäsi ja täytyy sanoa, että saat olla kyllä pojistasi tosi ylpeä! Ja pääset vanhojen tansseihin kaksi kertaa vai kuinka? Ne ovat aivan mahtavia tilaisuuksia.
    Mulla on taas poskiontelotulehdus, joten tsemppiviesti teidän kuopukselle. Toivottavasti hänellä on jo hellittänyt. Inhottava vaiva, kun ei välttämättä itsekään osaa ajatella, että ontelot ovat taas tukossa. Olen jo miettinyt, että lieneekö meillä Ekalla jotain tekemistä tämän kanssa. Minullahan on heinänuha, joten koira voi myös aiheuttaa allergiaa.
    Mukavaa loppuviikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä en Sari tajua miksi tuo sun viestisi tuli ainoastaan mun sähköpostiin. Oli täsmälleen samaan aikaan napsautettu kun tuo Pöllön edellinen, joten liekö blogger mennyt siitä sekaisin?

      Kopsasin postista tänne ja toivottavasti huomaan!

      Me ollaan edelleen kotona, mutta nyt jo vähän paremmalla mielellä. Mulle usein käy niin, että sopeudun sitten kyllä nopeasti ja jaksan, vaikka ensin kiukuttaa.

      Voi toivottavasti sullakin sairastaminen helpottaisi, et ole vähänllä päässyt säkään. Ja taas kuuri?

      Kaikista eniten kuitenkin toivon,että ei johtuisi Ekasta, se olis ihan hirveää. Mutta ehkä tää nyt vaan on tällanen tautinen alkuvuosi? Mä ainakin voin allekirjoittaa sen, joten siinä mielessä "toivotaan parasta". Ja paranemista, teille ja meille!

      P.S. Mä olen ylpeä ja pääsen ensi vuonnakin vanhojen tansseihin. Ja kuopukseenkin teki suuren vaikutuksen kun puhuu niistä vieläkin ja miettii omia yhdeksän vuoden päästä olevia tanssejaan ;-)

      Poista
    2. Tarkista, löytyykö kommentti bloggerin kommenttien roskapostista. Joskus käy niinkin.

      Poista
    3. Kiitti Nollis, siellähän se nökötti. Kas kun en itse hoksannut!

      Poista
  5. No höh. Toivottavasti se tauti nyt hellittäisi koska teille jos kelle soisi kevyempiä polkuja <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Samaa toivon minä. Kädet ristissä jo tänään töissä. Esimies tuossa pistäytyi ja kysyi, että uskaltaako yskäistä vai lurahtaako ;-)

      Poista

Kiitos kommentistasi!
Marjaana