Sivut

perjantai 3. kesäkuuta 2016

Vähiin käy

Aika harvaksi käy koululaisten aamukampa. Tänään vähän jotain (lähinnä kevätjuhlaharjoituksia ja nyyttikestejä) ja sitten lauantaina päättäjäiset. Tänä vuonna valitsen kuopuksen juhlat, ensi vuonna on sitten lakin ja esikoisen vuoro. Mukava onkin päästä uuden koulun esityksiä katsomaan ja vähän tutustumaan vanhempiin siinä samalla.

Tänä vuonna haluan muistaa molempia opettajia, sekä entistä että nykyistä. Hoitivat niin hienosti koulunvaihtoon liittyvät jutut: vanhan koulun opettaja piirrätti läksiäiskortit ja pitivät viimeisenä koulupäivänä jäähyväistunnit, uusi taas valmisteli tulevaa luokkaa, otti kopin ja on huolehtinut pitikin kevättä että kuopus pääsee samaan kohtaan opinnoissa kuin muut. Ainakin matematiikassa kun oli eri kirja käytössä ja edettiin eri järjestyksessä. Molemmat ovat lisäksi suhtautuneet tähän meidän "kotiopetussysteemiimme", jossa kuopus siis on isänsä luona kotiopetuksessa aina yhden viikon perjantain ja sitä seuraavan maanantain, todella hyvin. Näin taataan isälle ja pojalle enemmän yhteistä aikaa, kun viikottaiset vierailut eivät välimatkan vuoksi ole enää mahdollisia.






Rahatilanteesta johtuen lahjukset ovat vaatimattomat mutta tulevat suoraan sydämestä: minä kirjoitin kiitoskirjeet, kuopus samoin, sekä kuvitti ne. Ja sitten sujautimme mukaan vielä Kismetin, joka oli tarkoitettu hyvälle tyypille. 

Nuo kaksi muuta ovat pojille (mikäli säästyvät huomiseen saakka, ilopilleri on tietysti kuopus ja teini nyt ansaitsee äidin rakkaudentunnustukset ainakin kirjallisessa muodossa jos aina ei sanallisesti niitä osaa vastaanottaa).

2 kommenttia:

  1. Voi kun ihanaa! Sie se osaat aatella tuollaisia juttuja.

    Meillä muuten esikoinen osaa ottaa vastaan mutta kuopus ehkä ei oikein...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nyt piti toimia tosi pienellä budjetilla, mutta kuopuksen kirjeistä tuli - kovan aivotyön tuloksena - aika söötit ;-)

      Poista

Kiitos kommentistasi!
Marjaana