Sivut

keskiviikko 20. huhtikuuta 2016

Puoliksi täynnä

Olen nyt kahtena iltana ottanut yhden Sirdaludin. Se tuntuu auttavan jumiin, mutta huonosti minä kyllä nukun. Hikoilen, on tuskaista. Ja heräsin pitkäksi aikaan pyörimään, sitten, koska sillä tavalla minä väsähdän parhaiten, rupesin suosiolla lukemaan. Kamalaa dekkaria. Ei olisi pitänyt, melkein meni loputkin yöunet. Päivisin olen koittanut venytellä, rentouttaa poskia ja tehdä osteopaatilta aikanaan saamiani leukajumppaohjeita. Tänään tulee hieroja ja käsittelee kaulaa ja rintakehää.






Jospa tämä tästä?


***

Onneksi tuo iltapalalla istuva ilopilleri tuli kotiin. Räkäisyydestä huolimatta se on ihana ja pirteä ja positiivinen itsensä. "Äiti tässä koulunvaihdossa on ainakin se hyvä puoli, että sä aina viet mut koululle asti!"

Ennen kuopus joutui kävelemään kirjastolta omalle koululleen, mutta nyt meillä on sen verran varhainen ja myös tiukka aikataulu, että vien hänet suosiolla vanhan koulun pihaan josta koulutaksi lähtee. 

On onni, kun osaa nähdä asioissa positiiviset puolet. 

Muna opettaa kanaa, taas!

4 kommenttia:

  1. Kun kana on ensin opettanut munaa.. ;)
    Kaksi ilopilleriä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pöydässä on tosiaan kaksi ilopilleriä - ja mua kameran takana ei lasketa mukaan.

      Poista
  2. Mä yritän välttää dekkareita, joissa uhreina on lapsia. Ne ei vaan uppoa ja tulee kammotus.

    Ilopillerit on hauskoja :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ilopillerit on hauskoja, mutta toi dekkari ei. Ymmärrän sua niiden suhteen hyvin...

      Poista

Kiitos kommentistasi!
Marjaana