Lukemista ja loikoilua

Onpas taas ollut rentouttavaa, ihan niin kuin viikonloppuna kuuluukin. Perjantaina hain kuopuksen koulusta ja hoidin samalla reissulla kauppa-asiat. Iltapäivän ja illan sitten loikoilimme kotosalla ja herkuttelimme pizzalla. Esikoinen teki pohjan ja minä pilkoin päällepantavat. Sen jälkeen pelasimme lautapelejä, luimme Harry Potteria (nyt vuorossa Salaisuuksien kammio) ja esikoinen pyörähti kylillä. Ennen lähtöään poika kaappasi kierrätyspaperit kainaloonsa ja oli menossa viemään niitä paperinkeräykseen, kun jähmettyi terassin ovella paikalleen ja kuiskasi: "Tuu äiti kattomaan!"  Pihallamme patsasteli fasaaninaaras. Tämä ei suinkaan ole ensimmäinen kerta, mutta edellisestä on aikaa. Yhtenä talvena ne jopa kävivät ruokintapaikallamme syömässä, uroksetkin sulassa sovussa. Niitä oli mukava seurata vaikka näin keväällä se aamuöinen kailotus käy kyllä hermoille. Naapuri oli kerran tupakalla ollessaan raivostuksissaan koittanut saada yhtä paljain käsin kiinni. Naurattaa vieläkin mielikuva...

Lauantaina kuopus kävi kaverilla kylässä ja pistäydyin ystävän luona sekä lueskelin sillä aikaa. Meneillään on J.K.Rowlingin salanimellä Robert Galbraith kirjoittama dekkari Käen kutsu. Ihan vetävältä se vaikuttaa, huvittaa vaan, kun luen saman kirjailijan kahta hyvin erilaista teosta yhtä aikaa; toista itselleni ja toista siis kuopukselle ääneen. Kuopus intoutui myös itse lukemaan, ehkä se käynti luokassa oikeasti sai jonkun uudenlaisen kipinän aikaiseksi? Lukekoon vaikka Aku Ankkaa kunhan lukee. Kahvit tuli juotua myös kuopuksen kaverin luona. Hänen äitinsä on puolituttu ja olemme ruvenneet kahvittelemaan puolin ja toisin kun haemme poikia kyläilemästä. Joidenkin ihmisten seurassa vaan on helppo olla, nytkin vierähti vahingossa kaksi tuntia ja pojat olivat tyytyväisiä saatuaan lisäaikaa. Eilen oli - tietysti - vuorossa myös sauna ja Avara luonto. Avara luonto taisi olla myös meidän pihalla, kun kuopus jäi sinne odottelemaan saunan lämpiämistä. Kun huusin hänet sisään sain kuulla, että "Mä käyttäydyin tuolla ulkona kuin eläin. Paitsi että suurimman osan ajasta olin kahdella jalalla". Minä en edes halua tietää!

***

Roskapostikin voi joskus osua kultasuoneen. Postaukseeni Ohjeita suursiivoukseen, jossa kerron vinkin siiderin avulla siivoamiseen, tuli tällainen kommentti:

You actually make it seem so easy with your presentation but I find this matter to be really one thing which I might never understand. (En ihmettele!) It seems too complex and extremely vast for me. (No se oli vaikeaa...) I am looking forward to your  next post... Sitä odotellessa!