Sivut

torstai 23. tammikuuta 2014

Nopeutta, älyä ja tuuria

Olen maininnutkin, että meillä on meneillään lautapelikausi. On aika haastavaa löytää koko porukalle sopivia pelejä. Ensinäkin ikäero - toinen on 15v ja toinen 7v - ja sitä myötä taitoerot. Esikoinen on lisäksi niin skarppi, että strategia- ja muistipeleissä minäkin olen ihan helisemässä hänen kanssaan. Hahmottamiskykykin tuntuu olevan ihan toista luokkaa kun meillä kuopuksen kanssa. Joskus pelaammekin kaksi yhtä vastaan ja saatamme jopa joskus voittaa. Tällainen peli on Dobble. Kuopuksen kanssa kahdestaan pelatessamme olemme aika tasaväkisiä siinä. Lautapelit ovat silti niin hauska koko perheen harrastus, että ruukaan ostaa joka joulu meille jonkun uuden pelin. Niinpä niitä onkin vuosien varrella kertynyt aika liuta. Uusin hankinta on ollut Jungle Speed, ja siinä emme tunnu pärjäävän esikoiselle myöskään. Mukavaa se on silti.

Perinteisen Unon haastajaksi on noussut Uno Spin, jossa toki voi strategialla pärjätä, mutta onnella on aika suuri osuus, huomattavasti suurempi ainakin, kun tavisUnossa. Siksi voittaja ei aina ole itsestään selvästi esikoinen. Maagisessa labyrintissa emme pärjää hänelle lainkaan, joten sitä pelailemme kahden kuopuksen kanssa. Viime aikoina olemme koko porukalla pelanneet älyvapaata Kaappaa kenguru -peliä. Siinä voin jopa minäkin peitota molemmat pojat silkalla tuurilla. Lasten Aliasta pyörittelimme alkuvuodesta niin, että opimme kuvat ulkoa. Se piti siksi laittaa vähäksi aikaa jäähylle. Jos teillä on hyviä vinkkejä, otan niitä mielelläni vastaan.




Sitten muihin aiheisiin. Lukaisin Jari Tervon blogista kirjoituksen lastensairaalan rahankeräysaiheesta. Kun minä ihmettelin iltapäivälehden toimittajan "reportaasia" Lastensairaalasta, jossa kyseenalaistettiin uuden tarpeellisuus, nousi kommenttilootassa esiin myös se kysymys, pitääkö tällaisia hankkeita rahoittaa muutoin kuin verorahoin ja mihin se johtaa. Samaa olin miettinyt minäkin. Siihen ei Tervokaan vastaa muuta kuin perstuntumalla, mutta hanke saa hänen hyväksyntänsä. Huumoria unohtamatta. Kannattaa lukaista.


***

Hakusanalla munavalikoima on tultu Majaani. Nyt meni kyllä niin metsään kun on mahdollista metsään mennä. Majassa ei ole munaa nähty aikoihin, puhumattakaan että ihan olisi valikoimaksi asti. Grrr!

18 kommenttia:

  1. Lautapeleistä I know , hinta 50,- euron kanttiin ja taisin muuten jo mainitakin asiasta joulun kantttiin? Hyvä ja viihdyttävä älypeli.

    Tällä tundralla on nyt sen verran holotna ettei ajatus oikein kulje mutta eiköhän se tästä päivän mittaan taas parane (meni taas yö valvoessa) eli palatkaamme astialle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, mä katoin sen ja pistin korvan taakse. Vähän tyyris on mutta väijyn sitten kun tulee aleen. Meillä ei kaiken tarvi olla uusinta uutta ;-)

      Parempaa päivää sulle!

      Poista
  2. Mun blogiin oli tultu jopa kolme kertaa hakusanalla "lemä". Sic.

    Jotain muutakin mun piti sanoa, mutta se upposi pääni kuplivaan suohon. Tai ehkä mun piti lukea tuo linkkaamasi juttu... menen sinne.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ei, tyrkähdin lemälle oikein railakkaasiti ;-)

      Kiitos aamun nauruista!

      Poista
  3. Meillä pelataan usein Cluedoa, kun olen saanut tytötkin ihastumaan murhamysteereihin. Muuttuva labyrintti on myös usein pöydällä ja siinä ei nuori ikäkään ole pelaamisen este, minä nimittäin häviän useimmiten.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hitsi, kiitti vinkinstä! Täytyypä tutustua tuohon. Meillä vaan esikoinen on niin mestari kaikessa päättelyssä että meillä on harvoin mitään jakoa ;-)

      Poista
  4. Suosittelen Scrabblea, oletteko kokeilleet. Englanninkielisessä oppii uusia sanoja. On 10-vuotiaista ylöspäin, mutta sehän on vain suositus.
    Ainakin täältä löytyy:
    http://prisma.s-verkkokauppa.fi/fi/prisma/scrabble-original-lautapeli

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, jotain sanapeliä pelaavatkin isänsä luona, joten kuopuskin tuosta varmasti selviytyisi! Pitääpä panna "korvan taakse"

      Poista
  5. Musta on hyvä, että sairaalahanke ja keräys saa myös kritiikkiä. Silti se kestää sen mistä suunnasta tahansa katsottuna. Näen koko keräyskeissin uniikkina tapauksena, mutta siihen kertaan se jää. Toimii myös hyvänä herätyksenä päättäjäpoliitikoille, joista ainoastaan Huovinen on uskaltanut olla julkisesti mieltä. Muut ovat merkillisen hiljaa. Verovaroista kokonaan tulisi kaikki nuo maksaa, mutta mikäli homma ei etene, vaikka sitten kansalaiskeräyksellä alkupanostus. Jos vaihtoehtona olisi ollut odottaa monta vuotta ja sitten keräys, jolla homman saa vauhditettua, mieluummin keräys.

    Menolippu on kiva peli. Olen pelannut erinäisten lasten kanssa, kaikki tykkäävät. Uutena maksaa jotain 40, mutta omani löysin kirpputorilta edullisemmin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä olen tainnut lukea menolipusta ja se toimisi varmaan mulle ja esikoiselle parhaiten, mutta myös kahdestaan kuopuksen kanssa voisi pelata. Kiitti siis vinkistä!

      Musta tuossa Tervolla oli hyvää juuri se, että se kanssa tuntuu ajattelevan tämän kertaluonteisena juttuna eikä jatkuvana toimintatapana johon siirrytään pikku hiljaa ja sitten eletään kuin ameriikoissa, kohta.

      Kröhöm, ja jotenkin muhun vetoaa myös tuo lopun naiset ja lapset ensin -ideologia ;-)

      Poista
    2. Mulle tuo Menolippu on ollut huvihyödyksi yleistiedonkin kannalta, Pohjois-Amerikan kaupungit on helposti sijoitettavissa aivokartastossa nykyisin. Hieman samaa kuin Asterixit teki aikoinaan. Maantieto tai historia ei olisi varmasti kuulunut koulussa lempiaineisiin, mutta kuin salaa Asterix laajensi tajuntaa kaikenmaailman hispanioillaan ja muilla knoppifaktoillaan. Monta koevastausta ja muuta vastausta osui oikeaan ko. opusten takia.

      Poista
    3. Ja Trivialin pelaaminen on yleissivistävää ;-)

      Pelit on mahtava harrastus!

      Poista
  6. Pelaaminen on kivaa! Paitsi Monopoly, joka kestää mun hermoille ihan liian kauan. Piti niin täpäkkänä vinkata sulle yhdestä hauskasta pelistä, mutta mä unohdin sen nimen :-D

    Mun hakusanat on joka kerta yhtä tylsiä, en oo viitsinyt niistä edes kirjoittaa. Höh. Kertookohan se yhtä tylsästä blogista, böh.

    Mutta ilostuttavaa on se, että kotipuolessa harjoitellaan kovasti soittamista. Viimeksi tuli Paramorea äänitettynä kännykkään... *halaa*

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi oi, lämmittää mun sydäntäni! Ihanaa, että kerroit! <3

      Laita mulle se pelin nimi jos muistat, jooko! Täällä into vaan kasvaa, niin kaikki ideat otetaan vastaan. Saatanpa jopa rikkoa ostolakkoni tämän takia ja tilata huuto.netistä jonkun uuden, jos oikein hurjaksi heittäydyn ;-)

      Poista
  7. En ole koskaan oppinut pelaamaan backgammonia! Oisiko siinä teilli haastetta? Vai että homejuttu on korvienvälisairaus. Just just...aina toivoo, että tommosten ääneenlausujat sairastuisivat itse...niin voisi ääni muuttua kellossa. Ja kallossa. (harmi, kun vuodatuksessa ei näe, miltäsivuilta tullaan tai millä hakusanoilla)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä en yleensä toivo edes pahimmalle vihamiehelleni altistumista, mutta tässä tapauksessa olisin melkein valmis tekemään poikkeuksen. Vaihtuisi tosiaan varmasti ääni kallossa kun koittaisi psyykata itseään terveeksi ;-)

      Backgammon on mulle liian vaikea, ja esikoinen pesee siinä toisinaan jopa kuopuksen isän, joten kokeiltu on. Kiitti kuitenkin vinkistä!

      Poista
  8. Trivial Pursuitista on ollut lastenpelimalli, tykkäsin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä taitaa olla sellainen, jossa on erikseen kysymykset lapsille ja aikuisille. Pitääkin kokeilla, joko kuopus pystyisi lasten kysymyksiin. Esikoinen taas voisi siirtyä jo aikuisten, niin olisi tasapuolisempaa.

      Poista

Kiitos kommentistasi!
Marjaana