Sivut

lauantai 9. marraskuuta 2013

Zombit laatikoissa

Torstaina jätin auton kotiin ja kävelin iltavuoroon. Takaisinpäin tosin tuli naapurin kyydissä kun rupesi laiskottamaan, mutta käveleminen piristää minua todella. Vaikka siinäkin on aikaa ajatella, eivät tylsät ajatukset jää liiaksi pyörimään päässä vaan kun jalat kulkevat niin ajatuksetkin rullaavat. Muistaakseni Julia Cameron on tästä paljonkin kirjoittanut vaikkapa Kultasuoni -ohjelmansa yhteydessä. Hän suosittelee kävelemistä luovuuden vapauttamiseksi. Tiedä häntä, mutta hyvää se joka tapauksessa tekee. Reppu selkään ja menoksi! Tosin eilen en hievahtanutkaan koneen ja kirjan äärestä ennen kun piti lähteä kylille kauppaan ja kuopusta hakemaan. Nautin vaan vapaastani.

Meillä on taas leppoisa viikonloppukin edessä. Esikoinen meni eilen kaverilleen yöksi ja me öllöttelimme kuopuksen kanssa kotosalla. Yksi ystävä käväisi kahvilla ja toinen tuli illaksi meille, kun asuvat sellaisessa kohdassa, että radiokelit vaikuttavat heihin vahvasti eivätkä kanavat oikein tietyllä ilmalla näy. On muuten uusi termi minulle... Joka tapauksessa katselimme yhdessä Vain elämää - minäkin, joka en juuri koskaan katso televisiota, olen nauttinut tästä perjantai-illan viihteestä. Tänään onkin sitten luvassa lastentapahtuma yhdellä syrjakylistämme. Luulen, että pistäydymme siellä. Paluumatkalla nappaamme esikoisen kyytiin. Leivomme ehkä lisää pipareita, saunomme ja katsomme - niin niin - Avaraa luontoa.





















Huominen isänpäivä on jo vietetty torstaina ennakkoon, joten meidän päivämme on ihan tavanomainen. Oikein rentoa viikonvaihdetta myös teille!

***

Jos minä piirrän pyllyjä, kuopus on kyllä melkoinen näpertäjä. Piirsi tuota kaksiosaista kuvaansa varmaan reilun tunnin. Siinä, kuten (ylemmästä) kuvasta (alhaalla oikealla) näkyy, myrtyneen näköiset hyvikset joutuvat koneeseen, jossa ne muutetaan pahiksiksi. Eikä tässä vielä kaikki. Kuljettuaan vähän matkaa parin muunkin laitteen läpi ne muutetaan vielä zombeiksi. Seuraava vekotin laittaa niille aseet käteen ja tarina jatkuu toisella puolella. Siellä ne pakataan laatikoihin ja "viedään tehtaaseen josta ne sitten lähetetään kaikkiin taisteluihin". Mr Freud, jätetäänkö analyysit aikuisikään?

4 kommenttia:

  1. Et usko kuinka arvostan noita "olla vaan möllöttää" - päiviä/iltoja ja varsinkin tässä olotilassa mikä nyt on, en nimittäin liiku huomenna muuta kuin koiruuden kanssa ne tarvittavat reissut. Olet oikeassa että ajatus kulkee kävellessä ja olenkin juuri noilla Lätkiksen kanssa tehtävien lenkkien aikana miettiväni sellaisia asioita mitä en normaalisti juurikaan tuumi. En tiedä mikä juju siinä on mutta kaiketi se on sitä että "on yksin päänsä kanssa" eli ei kukaan heittele häiritseviä kommentteja. Outo juttu mutta toimii (ja suosittelen kaikille).

    Kuopus tulee siirtymään jollekin luovalle alalle missä pääsee näkemään kättensä jäljen ja lyön vaikka pääni pantiksi niin konttorirottaa tosta jätkästä ei tule ja se on hiton hyvä juttu, mitenkään toimistotyöntekijöitä loukkaamatta. On vaan turhaa hukata tuollaista lahjakkuutta toimistossa kykkimiseen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mun ystävä veikkasi, että se rupeaa suunnittelemaan tietokonepelejä. Tiedä häntä!

      Luulen, että kun jalat liikkuu ja maisemat vaihtuu, se vaikuttaa myös ajatuksiin. Ne kulkee vilkkaammin eikä jumita niin helposti. Sulla kyllä on hyvä tuo koiran kanssa ulkoilu - tulee ainakin lähdettyä. Paitsi että nyt vaan olla öllötät säkin ja koitat parannella. Suloista sunnuntaita!

      Poista
  2. No kyllä, pikkutarkan piirtämisen taito ja valtaisa mielikuvitus. Sehän on justiinsa passelit ominaisuudet tietsikkapelien suunnittelijalle :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se kyllä jaksaa näprätä... Luulen, että se sarjakuvakerho jossa käy koulun jälkeen oli ihan nappivalinta!

      Poista

Kiitos kommentistasi!
Marjaana