Sivut


lauantai 20. heinäkuuta 2013

Kesä ja komiikkaa

No nyt tämä kirjoitus tulee omasta netistä - toissailtana livahdin naapurin nettiin ja viimeistelin eilisaamuksi ajastetun kirjoitukseni. Minua naurattaa vieläkin, kun ajattelen pupuamme jyrsimässä nettipiuhaa poikki. Tiedän, johtojen pureskelu on vaarallista, mutta minua naurattaa silti. Tuo on juuri sellaista tilannekomiikkaa, etten voi itselleni mitään. Olimme molemmat pahaa-aavistamattomina netissä tahoillamme esikoisen kanssa kun yht äkkiä homma lakkasi pelaamasta. Sonera on pätkinyt paljon näin kesäaikana muutenkin, joten emme kiinnittäneet asiaan sen kummempaa huomioita, huutelimme vain toisillemme, että "toimiiko sulla?" Ei toiminut ei, ja syyllinen kyhjötti hiljaa häkinnurkassa... Esikoinen se sitten hoksasi tarkistaa juuri muuttuneen järjestyksen takia selvästikin liian huonolla suojauksella olleen piuhan. (Oli ujutettu muka häkin alle ja teipattu jeesusteipillä lattiaan kiinni ja piiloon. Ei auttanut jeesus(teippi)kaan tässä tilanteessa.)


Tämä vilkkuva krääsäpallo tarttui mukaan Kreikasta.
Eilen se lähestyi minua ja sanoi:
 "Apulaisylikomentaja kenraali Karvapallo haluaa syliisi!"


Minulla on paha tapa visualisoida asioita päässäni varsin värikkäästi ja sitten se usein on menoa. Viimeksi hihittelin ajatukselle 70-kiloisesta pupusta joka tömistelisi ympäriinsä ja jättäisi jälkeensä tennispallon kokoisia papanoita. En muista olenko jo aiemmin kertonut ehkä noloimman saamani puolihysteerisen naurukohtauksen. Se tuli kerran lautakunnan kokouksessa, jossa olin virkani puolesta asiantuntijana. Sihteeri esitteli, että keskustan kiekkokaukalo on tullut tiensä päähän, ja uusi on hankittava, mutta että vanhastakin olisi vielä hyötyä kyläkunnilla. Niillä onnettomilla kun kuulemma ei ollut kuin puolikkaat kaukalot kumpaisellakin. Saisivat sitten ihan kokonaiset hekin. Mielikuva puolikkaasta jääkiekkokaukalosta ja siellä pelaamisesta sai aikaiseksi sellaisen tyrskähtelyn että hävettää vieläkin. Se ei meinannut loppua millään. Oli vedet silmissä pakko varmistaa, että "onko siellä tosiaan vaan puolikkaan kaukalon laidat?" Oli kuulemma ja tyrske jatkui. Voi jessus!


***

Tästä tuli nyt ihan jatkokertomus. Räsänen vastaa Kirkko ja Kaupunki -lehden pääkirjoituksen kritiikkiin, että puolueen ja kirkon suhde on asiallinen: "Kirkon tehtävä on evankeliumin edistäminen ja puoleen taas edistää yhteiskunnan parasta." 
Minä en huoli tuollaista yhteiskunnan parasta, sorry vaan! 


***

Eilen blogiini oli löydetty haulla muna tissien välissä. Jepjep, minulla tosin siellä on 40-senttinen hylje. Vähän samaan aiheeseen liittyen luin hämmentävän uutisen: tutkimuksen mukaan talous menestyy parhaiten maissa, joissa miesten penisten pituus on 13,5 senttiä. Näyttää siltä, että joku (mies, yllätys yllätys)  on ihan vakavissaan tutkinut peniksen koon yhteyttä bruttokansantuotteeseen ja saanut tulokseksi, että talouskasvu on käänteisessä suhteessa kyseisen valtion miesten peniksen kokoon.  WTF???

8 kommenttia:

  1. Kollo on joskus tehnyt saman järsimistempun kuin teidän pupu (useampaan kertaan ja jos minkälaisille johdoille ;)). Ensin johdon tuhoaminen harmittaa itseä ja hetken päästä se yleensä naurattaa - tuttua. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla jäi se harmitusvaihe kokonaan pois, oli jotenkin niin koomista ;-)
      Juttelin yhden kissanomistajan kanssa tuosta ja se kertoi kuunnelleensa kuulokkeilla jotain kun kissa oli kävellyt ohi, pysähtymättä hauknnut johdosta ja saanut sen kahdesta kohtaa poikki!

      Poista
  2. Ihan ääneen pyrskähdin nauramaan kaukalojuttuasi. Voin kuvitella tilanteen.
    Vieläkin kiherrän.
    Tilannekomiikka on myös minun juttuni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No niin pyrskähdin minäkin, hitsi vieköön enkä meinannut saada naurua loppumaan. Tiedänpä ketä syyttää tästäkin huumorintajusta ;-)

      Poista
  3. Minun vanhempi kissani järsi pentuna vaikka mitä. Erilaisia johtoja jouduin paikkaamaan teipillä monta kertaa, mutta kissalle maistuivat myös minun kenkäni ja puinen tuoli. Onneksi tämä vaihe meni ohi kissan aikuistuessa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oih... puput järsisivät varmasti kaiken mitä eteen sattuu vielä aikuisenakin. Siksi ne onkin laitettu omaan puputurvalliseen aitaukseensa ;-)

      Olen kertonutkin, että oikeasti olen kissaihminen, mutta homealtistukseni myötä olen tainnut kehittää itselleni myös kissa-allergian. Tyhmää!

      Poista
  4. ;D Puoli kaukaloa;)

    Tuttavalla on koira kotona päivät yksin. Ei ole yksi eikä kaksi kertaa kun nettipiuha on jyrsitty poikki. Muut piuhat saavat olla rauhassa, ihan kuin koira tietäisi, että nettiin et sitten mene;)

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!
Marjaana