Sivut

maanantai 16. tammikuuta 2012

Arki alkakoon

Leppoisa sunnuntai takana. Esikoinen rupesi heti herättyään leipomaan ruisleipää. Aiemmin itse tekemänsä juuren hän kaivoi pakkasesta ja pääsi raskin kautta leipään asti illalla kuuden aikoihin. Ei siis mitään pikaruokaa. Täytyy nostaa hattua moiselle sinnikkyydelle ja pitkäjännitteisyydelle, se on kyllä peritty jostain muualta kuin minulta.

Oli muuten maukasta uunituoreena luomuvoin kera

Kuopus kävi kaverinsa synttäreillä ja minä sain vähän ihan omaa aikaa. Sitä on nyt eron jälkeen luonnollisesti ollut aika paljon vähemmän kuin aiemmin. Ilokseni huomaan kuitenkin, että sitä on, ja se tuntuu riittävän minulle. Arki ja lasten kanssa oleminen tuntuu pikemminkin olevan minulle voimavara kuin rasite. Tässä suhteessa olimme kuopuksen isän kanssa aivan erilaiset. Nyt voin nauttia tästä - omannäköisestä elämästä.

Onnistujan päivyrissä lukeekin sopivasti tämän viikon kohdalla: Voit olla onnellinen vain, jos asiat joihin uskot, ovat samoja kuin asiat, joita teet.

Sulatimme myös jämästeariinit ja teimme uuden kynttilän.

Tässä on kolmea eri väriä. Keskimmäinen ei oikein hyvin erotu kuvassa.


Lopuksi vielä kuopuksen sunnuntaipäivän kysymys:
Eikö niin, että pierun läpi voi kävellä?
Yhym...jooo?!

Tai siis riippuu vähän tilanteesta, kai. Kuva täältä
Mitä, oi mitä noilla lapsilla liikkuu päässä?
Humoristista alkavaa viikkoa teillekin.

2 kommenttia:

  1. Maukkaan näköistä leipää, tulee nälkä... Mitäs vastasit kuopuksen asialliseen kysymykseen? Vai kokeilitteko? Päivän naurut sai taas tästä :D

    VastaaPoista
  2. Tuota noin... vastasin, että joo, voi. Tuon kuvan löysin vasta myöhemmin ja jäin miettimään mitä tuli sanottua ;-)

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!
Marjaana