Kaikki on vinksin vonksin

Johan tässä kai joulustressinkin pitäisi painaa päälle? Mutta kun ei. Olemme poikien kanssa kolmisin joulun ajan - mistä olen erittäin kiitollinen. Mahtaisi ensimmäinen joulu eron jälkeen tuntua yksinäiseltä ja ankealta ilman heitä. Lapset sen joulun kuitenkin tekevät, eikös vain?

Vai mitä olet mieltä tästä innovatiivisesta joulukoristelusta?
Sekä itse tonttu että asettelu on tarhaikäisen kuopukseni käsialaa.

Olen ajatellut päästä joulusta melko vähällä: laatikoita ei kumpikaan pojista syö, joten niitä en tee lainkaan. Kinkku ja muut elävät kalaa lukuunottamatta ovat olleet tuntemattomia suuruuksia meidän perheen joulupöydässä jo vuosikausia. Herneet, rosollit ja muut härsvärkit ovat aina jääneet lapsilta rauhaan, joulupuuro on suunnilleen ainoa ape, joka on kelvannut. Teen siis aattona ainoastaan joulupuuron ja loppupäivän ahdamme itseemme suklaata ja marmelaatia. Mahtavaa!

Ja joulusiivouskin - ainakin lakaisemisen osalta  - on näemmä jätettävä väliin.
Rentoa joulun aikaa toivottelee Marjaana