Tympii
...tämä sairastelu. Tosin enhän minä ole sairastanut sitten - no, en melkein edes muista. Mutta pojat. Esikoisella on vieläkin korkea kuume, mutta onneksi se ei ole ihan raasu, ei särje joka paikkaa ja jaksaakin ihan kohtuullisesti.
...tämä sairastelu. Tosin enhän minä ole sairastanut sitten - no, en melkein edes muista. Mutta pojat. Esikoisella on vieläkin korkea kuume, mutta onneksi se ei ole ihan raasu, ei särje joka paikkaa ja jaksaakin ihan kohtuullisesti.
Tai siis "sairastanhan" minäkin, oireilen. Nyt, kun olin liki kaksi viikkoa poissa työmaalta, huomaa oireiden ilmaantumisen ihan joka päivä. Kaksi hometalon asukasta asiakkaana perä jälkeen ja koko naama kutisee. Seuraavana aamuna suun ympärillä on pientä ryhelmää. Minulla, jonka iho ei koskaan ota itseensä mistään. Yhtenä päivänä napsuivat korvat niin että oli vaikea kuulla. Se on yksi omituisimmista homeoireista.
...tuo keli. Eilen satoi räntää. RÄNTÄÄ? Onhan nyt tietty vielä maaliskuu, mutta kun viime viikolla kaupungissa pärjäsi pikku kengillä... Jotenkin olin orientoitunut, että on kevät. Keväisempi ainakin kuin nyt. No, ensi viikolla vissiin paistaa aurinko.
Ja sitten illalla: kuopus rupesi valittamaan kurkkuaan, eikä sekään päässyt kouluun. Arvatkaa, kuka on kurkkuaan myöten täynnä sairastamista, säätämistä ja sumplimista? Ja huolehtimista ja huolissaan olemista?
Nyt minulle valoa ja vähän äkkiä.
Ja sitten illalla: kuopus rupesi valittamaan kurkkuaan, eikä sekään päässyt kouluun. Arvatkaa, kuka on kurkkuaan myöten täynnä sairastamista, säätämistä ja sumplimista? Ja huolehtimista ja huolissaan olemista?
Nyt minulle valoa ja vähän äkkiä.
