Sivut


torstai 7. tammikuuta 2016

Töihin taas!

Olen viimeksi ollut töissä 14.12. jolloin kuopus tuli isältään. Hän oli kipeä koko viimeisen kouluviikon, joten lomani alkoi vähän etuajassa. Muutamia hommia oli pakko siitä huolimatta tehdä nimen omaan ennen joulua etänä ja jokunen pikaisesti paikan päällä piipahtaenkin, mutta yli kolme viikkoa olen nyt periaatteessa ollut kotosalla. Ja nimen omaan kotosalla. Ihan tarkoituksella. On varsin puhdistunut olo, olen tietoisesti välttänyt paikkoja joissa saan oireita ja pysytellyt paljon neljän seinän sisällä. Lueskellut, ottanut rauhallisesti. Nukkunut kaikki univelat pois ja vähän varastoonkin. Kyllä nyt kelpaa taas aloittaa tänään työnteko!



Ihan vielä ei näytä tältä, mutta ei paljoa puutukaan!



Olen sen verran sosiaalinen luonne, että tuntuu jo hyvältä päästä ihmisten ilmoille. Kollegoita on ihana nähdä, samoin asiakkaita. Aloitan totuttuun torstaiseen tapaan iltavuorolla ja pääsen tiskiin ihan kunnolla tapaamaan ihmisiä. Pitkästä aikaa. Saa nähdä lähteekö auto suosiolla käyntiin, vai tarviiko herätellä kimppakyydit henkiin. Eilen kuopus pääsi kaverin vanhempien kyydillä toisen kamun synttäreille (en tosin edes koittanut käynnistellä Pösöä kun järkeilimme, että on fiksumpaa lämmittää vain yhtä autoa samalta suunnalta kun olemme) ja tälle aamulle on ystävän kanssa aikataulut sovittuna. Olin ajatellut käydä kaupungissa heti aamusta mutta saa nähdä jääkö haaveeksi. Eilen oli alimmillaan -28c ja suunnilleen samoja lukemia on luvattu myös yöksi ja aamuksi. Kampaajalle pitäisi joka tapauksessa päästä, lähti auto käyntiin eli ei.


***

Tänään muuten tulee kuluneeksi vuosi isäni kuolemasta. Eipä siinä mitään, mutta vieläkään ei ole tullut patologin lausuntoa kuolinsyystä. Etukäteen varoiteltiinkin, että se saattaa kestää liki vuoden, koska patologipula on - heh - patologinen. Minulla ei ole hätää, tarkkaa syytä en tietenkään tiedä mutta sen tiedän, että pitkäaikaisella alkoholinkäytöllä on osuutta asiaan. Se riittää. Mietin vain sellaisia ihmisiä, jotka ovat epätietoisia siitä miksi läheinen on kuollut ja odottavat ehkä yhtä kauan. Sen täytyy olla piinallista. Tässäpä siis vinkki alasta, jolle varmasti työllistyy.

12 kommenttia:

  1. Hyvää työpäivää!

    "Piristän" sua mun aamulla: Mulla oli tänään kello soittamassa tuntia normaalia aikasemmin ja piti syödä aamupala heti herättyä - ei kiitos mulle - jaiks. Piti lähteä työterveyteen ronkumaan lähetettä silmälääkäriin. Katsoin kelloin ja hups, kohta tulee kiire. Seisoin alusvaatteisinnillani kun puhelin soi ja työterveydestä soitetaan:
    "Sulla oli aika klo 10 sille ja sille lääkärille. - Joo-o..? - No, nyt on kuule käynyt niin, että lääkärin auto on hajonnut tonne moottoritielle ja hän odottaa siellä hinausautoa. Niin, että kaikki tän päivän ajat on peruttu. Oisitko tarvinut hoitajalle aikaa? - No en mä, kun se mun vaivakin on oikeestaan jo helpottanut...Mä soitan sitt myöhemmin uudestaan. Kiva kun soitit nyt, etkä 10 minuutin päästä kun mä seison tuolla pysäkillä!

    Aarrgghhh.... Mä oisin voinut mielelläni nukkua vielä sen tunnin!!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No onneks et ehtinyt pysäkille saati paikan päälle asti. Hyytymiset ei oo mikään ihme, meillä huitelee kolmessakymmenessä pakkanen. Olin itse asiassa ihmeissäni että pikku Pösö lähti niinkin nätisti käyntiin!

      Poista
  2. Töissäpä ollaan joo, ja oletan koululaisten olevan kouluissaan myös. Isommilla oli kympin aamu, mikä hieman katkeroittaa nuorimmaista, hänellä kun on vain yksi eli tiistai sellainen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä kuopuson kateellinen esikoisen kympn aamuista, mutta ei sitten siitä, että koulu vastaavasti loppuu vasta neljältä.

      Tässä jaksossa tosin ei oo ainuttakaan, tiukkaa koulunkäyntiä vaan aamusta iltaan!

      Poista
  3. Sanoin tänään kaikille halukkaille kuulijoille, miten iloinen olen, ettei mun tartte lähteä tällä pakkasella aamulla töihin. Kyllä mie sen aamupäivällä laitoin lämmitykseen ja kävin kylällä, ja kyllähän se lähti, kylmänkankeasti, mutta lähti kuitenkin.

    Mua olis kiinnostanut, tappoiko syöpä vai ne infarktit mun äidin, mutta sillehän ei tehty ruumiinavausta. Kun on tarpeeksi sairas, ei tarvi tehä... eipähän kuormitettu niitä muutenkin työtaakan alla nääntyviä patologeja. Se ei varmaan oo oikein kenenkään täyspäisen unelma-ala... jos lääkäriksi lukee, vois kuvitella että ihmisten parantaminen kiinnostais, eikä kuolleiden tonkiminen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mun auto lähti yllättävän nätisti ja vielä moneen kertaan, Koitin ajella sitten vähän pidemmästi yhdessä välissä että akku edes vähän latautuisi. Kaupunkiin en kuitenkaan uskaltanut. Menen sitten lauantaina junalla mennen tullen.

      Joo ei se patologin homma vissiin ihan sitä kaikkein kiitollisinta ole, liekö siksi just pula vai mistä johtuu? Kyllä muakin tiettyyn rajaan asti kiinnostaa se syy, mutta kiirettä ei tosiaankaan ole. Ehkä tällaiset tapaukset jää hännille?

      Poista
  4. Oikein mukavaa työpäivää vaikka se taitaa olla jo pitkällä tätä kirjoitettaessa, minä kun en tiedä koska se sun iltahuki loppuu?
    Kylmää on mutta onneks tuo lupas että jo huomisesta lähtien helpottais ja su - ma pitäis olla vallan alle -10 päivät. Saas nähdä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti helpottaa, mun niin kävi pikkuPösöä sääliks kun sitä käynnistelin ja sillä ajelin ;-)

      Poista
    2. Oot tietysti päästellyt kuin viimeistä päivää :D
      Millainen pää kampaajan jälkeen? Redhead, takaa siili? ;)

      Poista
    3. Jooei punaista, ikävä kyllä ;-) mä en harrasta värejä. Liikaa kemikaaleja.

      Poista

Kiitos kommentistasi!
Marjaana