Sivut


torstai 29. tammikuuta 2015

Keskusteluja ja kesään valmistautumista

Nopeasti minä taas nousin jaloilleni, vaikka kahden kokouksen päivä otti aika koville. Ei siinä muuten mitään, mutta tosiaan molemmissa paikoissa saan oireita. Menomatkalla bussissa viereeni vieläpä parkkeerasi vanhempi nainen paksu toppatakki päällään ja hän tuli kyllä tosi pahoin homevaurioituneesta kodista. Takki oli imenyt kaiken itsensa ja henki meinasi salpautua vaikka istuimme vierekkäin vain kymmenisen minuuttia. Minulla ei oikein ole valmista sapluunaa tällaisiin tilanteisiin. En osaa nousta poiskaan ja selittää, että "anteeksi, ärsytätte minua". Ensimmäisen kokouksen jälkeen jäi pikkuisen aikaa hörppiä teetä kahden kollegan kanssa, ennen kun bussi kohti kotia seuraavaa kokousta lähti. Oli antoisaa jutella heidän kanssaan.

Minä olen törmännyt tässä parin päivän aikana useampaankin tilanteeseen, joissa on ollut aivan ihana keskustella erilaisten ihmisten kanssa. Vein kuopusta kaverilleen ja jäin suustani kiinni (ei, ei, vain kuvainnollisesti) hänen lumitöitä tehneen isänsä kanssa. Keskustelimme kummallispoliittisista asioista, koulu- ja kirjastomaailmasta jne. Toinen upea kohtaaminen oli yhden kristillisen kirjaedustajan kanssa. Ajatusmaailmamme ovat tuossa suhteessa kaukana toisistaan, mutta se ei todellakaan ole este hedelmälliselle keskustelulle. Totesimmekin, että erilaisuus on rikkaus, samoin suvaitsevaisuus ja toisen ihmisen ja hänen arvojensa kunnioitus. Niillä pääsee todella pitkälle. Oli mainiota huomata, että pää edelleen pelaa, vaikka tuntuu, että enimmäkseen olen poikien kanssa eivätkä keskustelut ole sieltä haastavimmasta päästä.





Arvaatteko mitä tuossa on? Meillä oli aikanaan tapana pakastaa lumipalloja ja kaivaa ne sitten keskikesällä ilahduttamaan lapsia ja heidän kavereitaan. Viime talvi oli vähäluminen ja on unohtunutkin tämä hauska tapa. Nyt kuitenkin, kun lunta vaan tulee ja tulee, ja eilen sattui olemaan suoja, muistin. Arvatenkin kuopus oli ihan tohkeissaan ja olen aivan varma, että samoin on asian laita kesällä kun päästän hänet noihin käsiksi.


14 kommenttia:

  1. Hihhei, sä olet tuntenut samoja tunteita uusista ihmisistä /tapaamisista kuin täälläkin. Jossain kirjoitinkin niistä, noin ylimalkaisesti. Kivaa!
    Lumipallojuttu on taas osoitus siitä, kuinka kekseliäs ja ihanan luova sä olet. Aivan hypermainio idea! Olis muuten aika vekkuli tuliainen kesäkuumalla vaikka johonkin mökkivierailulle tms. Jos vaan käytännössä pystyy toteuttamaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuo lumipallohomma on ihan mahtava hitti sitten kesällä ja mikä parasta, täysin ilmaista (ei nyt nipoteta pakastimen sähkölaskusta koska se on päällä kuitenkin ;-)

      Mä vaan odotan ketä tänään iltavuoro tuo tullessaan... hih!

      Poista
  2. Helmihän keksi oivallisen tavan hyödyntää lumipalloja: kauhea hellepäivä olis ja sitten joku tois tuliaisiksi kylmälaukussa lumipalloja :) mutta eikö ne jäädy umpijäähän pakastimessa?

    Joskus on tosiaan elähdyttävää keskustella vieraiden tai puolituttujen kans, jos sattuu oleen yhteinen aihe... tosin mulle nyt taitaa olla mikä keskustelu tahansa sellainen, kun niitä niin vähän on.

    Miksiköhän se nainen kulki homeisessa takissa, eiköhän sillä ollu muuta takkia vai eikö se haistanu ite... tai sitten oli ollu niin kallis untuvatakki, ettei ollu raskinu heittää pois. Meinaan, kyllä sen huomaa ihan altistumatonkin, kun tosihomeisen paikan asukista on kyse. Niinku mieki sillon siitä koirasta, joka otettiin kiinni. Se mies onkin sen koiransa kanssa asunu parakissa talon pihalla nyt. Koittaa vissiin remontoida, tai mistä mie tiiän jos se on vaikka sen ostanu ja käy oikeutta myyjää vastaan...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ne menee kyllä jäisiksi joten lumisotaa niillä en suosittele harrastettavan, mutta muuten voisin kyllä kuvitella, että olisivat varsinainen hitti myös tuliaisena oikeanlaiselle porukalle! Aatele miten veikeää olis kun mökki- tai illanviettotuliaisena kylmälaukusta löytyisikin juomien ohella myös lumipalloja!

      Mulla on varmaan vähän sama juttu noiden keskustelujen kanssa tällä hetkellä. Tosin töissä mä tapaan asiakkaita ja kollegoidenkin kanssa on hyvät jutut, mutta silti tekee hyvää ihan vapaallakin.

      Meillä on paljon sellaisia asiakkaita jotka asuu hometalossa mutta ei joko tiedä tai välitä, ja nimen omaan ulkovaatteet on ihan kamalia, kun ne imee vuosien aikana syvyyksiinsä kaiken. Puuh!

      Poista
  3. Eikä! Ihanat lumipallot!! Mahtava idea, varmaan pakko kopioida...
    Sitä mun on pitänyt kysyä, että mitä teidän pullopuutarhalle kuuluu?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kopioi ihmeessä voin kuvitella, että teisän lapsukaiset olis kesällä innoissaan. Ja miksei vähän isommatkin ;-)

      Pullopuutarha voi hyvin eikä toistaiseksi ainakaan saada siitä oireita. Siellä se itse itseään pyörittää ja on kyllä tosi kiva!

      (tässä kuvassa näkyy pullo etualalla, mutta tietenkään ei itse puutarhaa. Siinä oli jouluvalotkin jouluna ;-)

      Poista
    2. Ehkä miäkin vielä uskaltaudun kokeilemaan sitä pullohommaa, kun olis pullokin valmiina. =)
      Lumipallojen tekemistä jo suunniteltiin, mutta tänään ei voitu mennä ulos kun oksu tuli kylään. =P Voi yäk...

      Poista
    3. Äh, oksennustauti on pahin tauti mitä on! Voimia!

      Mä voin kyllä suositella sitä pullopuutarhaa, on helppo ja hieno.

      Poista
  4. Joidenkin ihmisten kanssa tulee juttuun heti ensimmäisestä kerrasta niin hyvin että tuntuu kuin olisi tuntenut ihmisen koko ikänsä ja sellaisen tyypin kanssa ne antoisimmat keskustelut syntyvätkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta turiset, ja näihin ihmisiin on kyllä mukava törmätä!

      Poista
  5. Hauska tapa tuo lumipallojen pakastus! Ne on varmasti tosi kiva ottaa kesällä esille ja ottaa erä lumisotaa.
    On hienoa, kun löytää erilaisista ihmisistä hyviä seuralaisia ja kunnon keskusteluja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä kyllä nautin keskusteluista, siellä viime lauantain juhlissa oli seitsemän fiksua ja filmaattista naista ja ihania keskusteluja, sielläkin.

      Noi lumipallot jäätyy umpijäähän joten ei passaa lumisotaa olla mutta muuten niistä voi kyllä iloita ;-)

      Poista
  6. Kesälumipalloja, vau. Voisin pakastaa noita salassa johonkin lanttusoselaatikko-pakettiin ja yllättää miehet heinäkuun helteessä =)

    Hyvät keskusteluhetket ovat elämän iloa, satunnainen juttelija junassa tai kaupassa pitää tutustumiskynnyksen alhaalla.

    Iloa viikkonloppuusi =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Teepä kuule se, laita foliolaatikkoon piiloon ja päälle joku sellanen ruoan nimi josta varmasti tiedät, ettei mies vahingossakaan siihen koske! Suosittelen!

      Just tulin kahvilta kuopuksen kaverin äidin luota ja siellä oli kaksi muutakin naista. Oli kyllä ihana taas kälättää ja vaihtaa ajatuksia sellasten ihmisten kanssa jotka periaatteessa tunnen mutta ei koskaan olla enempiä juteltu. Avartavaa!

      Sulle kans, iloa!

      Poista

Kiitos kommentistasi!
Marjaana