Sivut


lauantai 27. syyskuuta 2014

Allergiaa ja Einareita

Jos eilen oli kepeää niin nyt onkin sitten taas vähemmän kevyttä. Saimme esikoisen laboratoriotulokset ja lääkärinlausunnon. Tavallaan hyviä ja tavallaan huonoja uutisia. Verikokeissa näkyi todella selvät allergiset reaktiot muutamalle homeelle (pahimpana Aspergillus Fumigatus ja pari eri Penicillium-suvun hometta) jotka ovat kaikki kosteusvauriohomeita. Saimme siis eräänlaisen allergiadiagnoosin. Tässä yhteydessä täytyy lyhyesti avata asiaa, koska minullekin käsitteet tuppaavat välillä olemaan epäselvät. On homealtistusta ja herkkyyttä homeille ja sitten on erikseen ns. home-allergiaa. Homeille altistuminen ja reagointi on yleisempää ja vain hyvin pienelle osalle altistuneista kehittyy allergia. Kansantajuisesti asia ilmaistaan täällä - kohdassa IgE-välitteinen allergia. 

Juttelimme esikoisen kanssa tästä ja hän tulkitsi sen yksiselitteisesti hyväksi uutiseksi. Äitinsä poika... voihan sen niinkin toisaan ajatella. Koska mehän olemme tienneet, että hän on vakavasti altistunut ja oireilee erittäin herkästi. Tämä ei siis muuta asiaa meidän silmissämme miksikään. Muille taas tulokset ovat osoitus siitä, että ongelma todellakin on olemassa, vika ei ole korvien välissä ja ehkä siihen joskus osattaisiin suhtautua kuten vaikkapa eläinallergiaan. Keskustelustamme huomasin miten asia on todellakin painanut esikoista, koska helpotus oli suuri. Nyt voimme toimittaa kouluun lääkärin lausunnon asiasta ja luulen, että tämän kanssa pääsemme jo pitkälle. Ihana lainalääkärimme kertoi lausunnossaan, että "home-vasta-aineissa on nousua (ja missä ja miten paljon)" ja mikä parasta, kirjoitti todistukseen myös, että "Suositan asian huomioonottamista Esikoisen poissaoloja käsiteltäessä sekä mahdollisuuksien mukaan opiskelutilojen valinnassa." 


Minä puolestani kävin työterveyshoitajalla ja sain ajan myös lääkärille. Pikku hiljaa on otettava askelia johonkin suuntaan tässä osa-aikaisena työskentelyasiassa. Mutta se onkin jo siten ihan oman postauksensa aihe.


***



Meidän omat höntti-Einarit




On pakko pistää loppuun pari eläinaiheista loppukevennystä: 

Pomppu-Einari, Nato-ohjuksen tai Aira Samulinin lailla etenevä pupu
sekä 
Lukumarsu Esko-Einari

Einarit on nyt kovassa huudossa!

2 kommenttia:

  1. Hienoa se, että on mustaa valkoisella siitä allergiasta! Altistusta voi aina vähätellä, mutta allergioihin meillä suhtaudutaan sentään vakavasti. Joskus turhankin vakavasti, kuten taannoin kun sokea ei päässyt koiransa kanssa konserttisaliin. Varmasti lukukoirat ja -marsutkin saavat jotkut tahot takajaloilleen, mutta ns. eläinavusteinen pedagogiikka on lisääntymään päin.

    Pomppu-Einarin linkkiä en saanu auki, mutta Esko-Einari näyttää olevan samannäköinen, kun mejän herra H. Hartikainen oli.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täytyy tunnustaa, että mullekin tuli ekana lukumarsusta mieleen, että mitenkänhän allergiset. Meillä käytettiin ala-astella "terapiakoiria" siihen saakka kun yksi koira-allerginen opettaja ilmaisi, että jompi kumpi lähtee. Tässä tapauksessa kyllä ymmärrän, että koirat sitten lähtivät.

      Harmittaa vaan, että itse allergiasanaa ei todistuksessa käytetty, vaikka puhelimitse lääkäri sen minulle totesi. Täytyy lisätä pieni selventävä liite mukaan, niin eiköhän asia sillä selviä. Mutta ollaan todella helpottuneita, joka tapauksessa!

      Poista

Kiitos kommentistasi!
Marjaana