Sivut

perjantai 17. tammikuuta 2014

Taas torstai-tauti*

Uuh, tämän viikon arki on tuntunut välillä vähän takkuiselta. Yleensähän se meillä sujuu ongelmitta, ehkä siksi juuri poikkeamat huomaa niin helposti. Kuopus on ollut kurjana, milloin jalka särkee, milloin vatsa on kipeä tai kurkku tai pää. Tai ylipäätään huono olo tai huono päivä tai isiä ikävä. Joku tauti saattaa hyvinkin olla iskemässä, ja eilen jo oli sen verran voipunut, että pidin pojan kotona. Kaverilla on hurjan hyvä vastustuskyky, enkä tosiaan edes muista, milloin olisi viimeksi kunnolla sairastanut. Nyt hän onkin jo isällään, luojan kiitos. Ja minulla vapaapäivä. Ystävä tulee hakemaan minua töidensä jälkeen ja kurvaamme lähikaupunkiin markettiin. Minun autollani ei sellaista reissua nyt tehdä, ei, koska ovi ei pysy kiinni. Eikä siksikään, kun se ei eilisessä pakkasessa käynnistynyt ollenkaan. Minun oli määrä viedä se korjaajalle ennen iltavuoroani mutta toisin kävi. Hän nouti sen sitten pihasta ja minä sain kyydin kuopuksen isältä, joka siis poikkeuksellisesti haki pojan kotoa eikä iltapäiväkerhosta. Ja tällä kertaa ihan ilman säätämistä ja mukinoita. Monotkin lupasi kuopukselle ostaa. Pisteet sinne!





Omakaan olo ei ole ollut kaksinen ja esikoinenkin poti vielä keskiviikkona sitä superpitkää maanantaipäiväänsä. Muuten se kyllä on ollut erinomaisella tuulella ja meillä on ollut varsin hauskaa. Onni on huumorintajuinen lapsi! Nyt, kun autokin on pois käytöstä, voin keksittyä viikonloppuna hyvällä omallatunnolla loikoiluun ja toipumiseen. Aion nukkua univelkoja, lueskella ja nautiskella. Niin, ja opetella käyttämään tilaamaani lämpöpeittoa. Se tuli ennätysajassa. Sain siitä jo eilen noutoilmoituksen ja tänään noudan sen, kun palaamme ystävän kanssa kaupungista.

* Otsikko viittaa tähän.


***

Joku on pistäytynyt täällä googlattuaan ekaluokkainen kotityöt

Minä olen valjastanut molemmat pojat kotihommiin - ehkä se arki siksi soljuukin hyvin, kuten alussa totesin. Kuopus tyhjentää astianpesukoneen aterinlokerikon ja esikoinen huolestii lopusta. Kuopus vie roskat ja lasin sekä metallin kierrätysastioihin, esikoinen taas biojätteen. Siivouspäivänä esikoinen hoitaa oman tonttinsa kokonaan ja kuopus kerää legot sun muut lattialta että minä pääsen imuroimaan ja pesemään lattian. Myös pupujen häkkien siivoamiseen osallistumme kaikki: me esikoisen kanssa hoidamme sen pääasiallisesti, mutta kuopus vaihtaa juomapulloihin vedet ja raahaa meidän huhkiessamme purupusseja eteiseen odottamaan.

Esikoinen osallistui aikanaan enemmänkin ruoanlaittoon mutta nyt keskittyy jälkiruokiin, leipomiseen ja sen sellaiseen. Kuukausiraha on sitä suurempi mitä enemmän tekee. Meillähän on ollut keppiä ja porkkanaa -systeemi, mutta varmaan vuoteen ei ole tarvinut esikoista ojentaa käyttäytymään paremmin, että saa täyden potin. Tosin ei ole bonuksiakaan kauhean usein herunut. Joulun aikaan toki, kun teki suklaat, tyrnijäädykkeen, piparitaikinat jne.

Niin, aika käteväähän tämä on: minulle jää siis pyykinpesu ja ruoanlaitto. Ja siivouspäivänä tietysti vähän enemmän, mutta hyvin toimii! Lapsityövoima rules!

16 kommenttia:

  1. Eikö lapset muka ikinä pullikoi vastaan, että "miks mun pitää"?! Meillä ainakin, eikä edes ole mitään säännöllisiä juttuja. Yhteen väliin niillä oli päivittäinen velvollisuus tyhjentää astianpesukone ja keittiön pöytä - siihen kun tuppaa aina kertymään kaikkea - mutta sekin hiipui. Mie en jaksa komennella. Oon aina ollu semmonen, että teen ite, kun en jaksa käskeä, ja sehän pidemmän päälle uuvuttaa minut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jostain syystä noi ei protestoi - johtuisko siitä, että olen tosiaan kytkenyt viikkorahan ja kotityöt sillai yhteen, että viikkorahan saa vasta kun on oman osuutensa kotitöistä tehnyt. Jotkut on sitä mieltä ettei kotitöistä pitäis maksaa mutta musta tää on hyvä välimuoto.

      Tai sit ne tietää, että pullikointi on turhaa - mä oon aika tiukka mimmi ;-)

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Mä kirjoitin sun kommenttiboksiin mielipiteeni ja liitän sen tänne myös vähän editoituna:

      "Mä olen edelleen sitä mieltä että sun blogi on sun blogi (ja hieno blogi onkin, loistava kokoontumis- ja purkautumispaikka, olet onnistunut siinä yhteisöllisyyden ajatuksessa tosi upeesi) ja sä päätä fontin, kommenttisysteemin, taustan jne. Ei kukaan muu!

      Rutinoiden kanssa on raskasta, varmasti, mutta niiden voi antaa mennä toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos.

      Jatkoa toivon, tottakai, mutta SUN ehdoillasi ja niin, ettei se stressaa sua. Yhteisöllisyys ei tarkoita sitä, että kaikkia tarvitsisi kuunnella ja miellyttää. Mietipä mies sitä!"

      Eikä se, että kuitenkin päättäisit lopettaa oman blogisi estä sua piipahtamasta Majassa!

      Poista
  3. Komppaan tuota Sannaa, se keittiön pöytä, miten siihen kertyykin sitä tavaraa. Meillä lapset pullikoi välillä, mutta yleensä kun sanon, että nyt järjesteleen, niin onnistuu. Oikeastaan heille opetettiin ihan pienestä pitäen oman huoneen kunnossa pitoa, leikin varjolla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Meillä kertyy myös, ja olkkarin pöydälle. Siitä teen sitten kasoja kumpaisellekin viedä omaan huoneeseensa. jolleivat laita heti omille paikoilleen siellä niin sitten siivoouspäivänä ;-)

      Poista
  4. Voipi olla, että kun minä itse en ole järin tarkka siisteydestä, ei lapsetkaan osaa olla. Isänsä kyllä välillä niitä opettaa, onneksi :)

    Mutta tuo torstaitauti - meillä kuopuksella se on perjantaina. Ehkei ihan viime aikoina, mutta syksymmällä sille tuli kurkkukipu ja kurja olo aina perjantaiaamuna. Kurkku sillä on kipeä usein aamuisin ja iltaisin (aamulla auttaa, kun syö jotain) ja mie oon miettiny, onko meillä jotain ilmassa, joka sen tekee. Pyysin sitä puhumaan terkkarille, kun oli terv.tarkastus, ja terkkarin mielestä kurkussa ei näkynyt mitään, joten syynä on elämäntavat. Niistä se aina jaksaa... pitäs liikkua enemmän, ulkoilla enemmän, syödä terveellisemmin ja paremmin ja enemmän... mitenkäs syötät lasta, jos se ei halua? Enkä ole koskaan kuullut, että kurkkukipu vois johtua elämäntavoista! Päänsärky ja vatsakipu ehkä voikin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei kurkkukipu johdu elämäntavoista, grrr. Ihan samanlaista terveydenhoitoa saa täältä kouluterkkarilta: se kyseli multa että pitäiskö esikoisen mennä aikaisemmin nukkumaan että oireilisi koulussa vähemmän. WTF?!?

      Sen sijaan kurkkukipu voi johtua ilmasta ja siinä olevista asioista. Kuopus "oireilee" kurkullaan sen mitä oireilee. Onko sillä kurkku kipeä myös viikonloppusin vai yleensä vaan koulupäivinä tai niiden jälkeen? Se voi kertoa vähän jotain siitä mistä ongelmaa kantsis lähteä purkamaan. Meilläkin auttaa juominen ja yölläkin on aina vesilasi yöpöydällä että voi kurkkua kostutella. Kuorsaaminen ja suu auki nukkuminenkin muuten tietty kuivattaa kurkkua ja saattaa tehdä sitä aamuisin kipeäksi.

      Mites mä nyt tällaiselsi tohtoriksi heittäuydyin ;-)

      Poista
  5. Oi, ihana makkara (vai porkkana) tuossa sohvalla!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, se on ehkä maailman ihanin porkkana/makkara ;-)

      Poista
  6. Ellei tuo kuopuksesi oikeasti ole tulossa kipeäksi niin hänellä on selviä stressikipuja. Mahtaako vieläkin vaikuttaa isän uusi asunto ja loman jälkeinen koulun aloitus? Onko hän kertonut, olisiko koulussa tapahtunut jotain ikävää? Muistan miten meillä oli aina tuollaisia vaivoja ja taustalla olikin koulukiusaamista jne.
    Oikein mukavaa viikonloppua!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos huolehtimisestasi, Sari!

      Mä itsekin ajattelin ensin, että kyse on jostain psyykkisestä pikemminkin kuin fyysisestä kun oireet oli niin epämääräiset. Torstaina sitten tuntui, että on ihan oikea tauti kuitenkin kolkutellut.

      Meillä oli yksi pieni kiusaamisepisodi juuri tässä ennen joulua joka juuri selvitettiin ja kuopus vaikutti varsin helpottuneelta. Luulen, ettei sitä ainakaan enää kipuile. Kaikki muutokset voivat vaikuttaa ja tuo muutto on ollut aika iso juttu varmaan vaikkei sitä itse osaa tunnistaakaan - on siitä kuulemma vaan innoissaan. Mä tarkkailen tilannetta herkällä korvalla. Paitsi että nyt saan levätä viikonlopun. AH!

      Ja mukavaa ja rentouttavaa viikonloppua sullekin!

      Poista
  7. Hieno toukka! Tuleekohan hänestä perhonen suurempana?

    Kotityöt pop. Tenavat pienestä asti _pitää_ niihin opettaa ja totuttaa, koska elämässä ei pärjää siivoamatta. Meillo tytöt osallistuneet niihin hommiin kun vain on kynnelle kyenneet ja näin on hyvä. Pienempi kulkee imuriletkun perässä rätti kädessä eikä yleensä ole muuta kuin tiellä, mutta ei se haittaa. Suurempi pyyhkii mikroliinalla mihin ylettää eikä siitäkään mitään varsinaista hyötyä ole, mutta on kuitenkin. Myös omat leegot tyypit pistää laatikoihin päivän päätteeksi, koska ovat ne levittäneetkin. Luultavasti muutaman vuoden päästä kumpaakaan ei kiinnosta paitsi sotkeminen ja yleinen porsastelu jolloin siisteysintoilijavanhempia saattaa kaduttaa koko lapset. ;]

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä luulen että tulee!

      Mun on ollut pakko opettaa noi kotitöihin, esikoisen kanssa tosiaan olin kahdestaan niin valjastin sen käyttöön aika nuorena. Kuopus on päässyt vähän vähemmällä, mutta eron jälkeen sekin on kiitettävästi saanut osansa. Ja muutenkin olen sitä mieltä, että kaikki jotka kotona asuu osallistuu tasapuolisesti ikänsä ja taitotasonsa mukaan yhteisiin puuhiin. Vaikka ne aluksi olisi enemmän tielläkin..

      Kirjoitin tässä yhtenä päivänä ruoanlaitosta lasten kanssa. Se vaatii äärettömän pitkää pinnaa ja sotkuisuudensietokykyä, mutta olen kyllä sitä mieltä että pidemmän päälle kannattaa. Jospa näistä meidän ipanoista ei tulisi niitä uusaavuttomia!?!

      Poista
    2. Kävin muutama viikko sitten kylässä erään teinilapsiperheen luona, jossa tenavat olivat kuin pellossa. Kaiken jättivät ja olivat jättäneen jälkeensä vanhempien siivottavaksi. Loistava tulevaisuus edessä näillä tenavilla. Not. Ahkera vanhempi kasvattaa laiskoja lapsia.

      Poista
    3. Ja toisinpäin! Mä odotan pääseväni lämpöpeiton alle makoilemaan ja pojat tekee kaikki hommat ;-)

      En ymmärrä vanhempia jotka ei kasvata/opeta lapsiaan. Grrr!

      Poista

Kiitos kommentistasi!
Marjaana