Sivut

keskiviikko 22. tammikuuta 2014

Psyykkaa psyykkaa, kirkkaamman kruunun saat!

Sanna vinkkasi ja linkkasi minulle mielenkiintoisen kirjoituksen. Sen on laatinut homesairastunut, joka on hermostunut Työterveyslaitoksen dosentin Markku Sainion lausuntoon. Herra toteaa, että krooniset homeoireet ovat korvien välissä. Vetäisinpä minäkin siitä hernepellon nenääni ja koitin kaivaa kyseistä artikkelia, mutta se aukeaa vain tilaajille. Ruoppaan vanhemmat Suomen Kuvalehdet jahka saan käsiini. Uusimmassa sitä ei ainakaan ollut. Mutta googlamalla löysin kyseisen herran osuvimmat. Aika monta hernepeltoa niitä lukiessakin tuli kynnettyä. En ymmärrä, kuinka neurologi, jonka erikoisalana ovat mm. työperäiset hermostosairaudet voi päästellä tuollaista suustaan.




Homeet muodostavat toksiineja jotka voivat olla hermomyrkkyjä. Sainioko ei tätä tiedä? Vai kiistääkö vaan? "Homeet itsessään voivat aiheuttaa herkistymistä mutta vielä kohtalokkaampaa on altistua niiden tuottamille myrkyille" toteaa Mirja Salkinoja-Salonen, joka on omistanut liki koko työuransa tämän asian tutkimiseen. Tällä hetkellä hän toimii tutkimusjohtajana Helsingin yliopiston elintarvike- ja ympäristötieteiden laitoksella. Ihan tolkun tyyppi. Samaa todetaan täällä. Ja täällä. Mutta me homealtistuneethan vaan elämme harhan vallassa, pidämme kynsin hampain kiinni sairauden illuusiosta ja olemme kaikin tavoin luulosairaita. On niin kivaa kärsiä. Jepjep! Lisäksi meillä on usein liitännäissairauksia kuten depressio ja ahdistuneisuus. Minä voisin väittää, että ne ovat usein seurausta homealtistuksen aiheuttamista terveydellisistä, sosiaalisista ja taloudellisista ongelmista, eivätkä suinkaan edellä altistusta.

Sainio on sitä mieltä, että sairastuneiden pitäisi vahvistaa itseään psyykkaamalla ja lakata välttämästä vaurioituneita tiloja. "Jos jatkaa välttämiskäyttäytymistä, tiedetään, että oireet jäävät todennäköisesti pysyviksi ominaisuuksiksi." Miten niin tiedetään? Joka ainoa taho, jonka kanssa olen asioinut ja jonka tutkimustuloksia olen lukenut kehottaa välttämään altistuksen aiheuttajia, jotta sairastuneen elimistö, joka on todella kovilla jo valmiiksi, edes voisi toipua. Itse altistus ei pahaksi päästyään parane kokonaan koskaan, se tosiaan jää "pysyväksi ominaisuudeksi". Minä taidan olla Sainiolle hyvä vastaesimerkki siitä, että vaikka en vältä paikkoja joissa saan oireita, eivät oireet silti ole poistuneet. Ja jessus että muuten psyykkaankin itseäni, että jaksan käydä töissä ja kärsiä sitten iltaisin sieltä saamani oireet. En vaan vissin psyykkaa riittävästi? 

En voisi olla enempää eri mieltä (ja vihainen)! Ken haluaa, yksi Sainion hienoista esityksistä löytyy vaikkapa täällä.

16 kommenttia:

  1. Onhan se tosi, että joillekin ihmisille sairaus tulee osaksi minää - esimerkiksi masennuksen kanssa sitä vastaan täytyy koko ajan tapella - mutta Sainio on nyt vähän väärillä jäljillä yrittäessään yleistää sitä kaikkiin, joiden sairautta ei suostu ymmärtämään. Niinhän lääkärit tekee, jos vastaan tulee tapaus, jonka edessä on ymmällään ja voimaton - kuittaa sen johtuvan psyykkisistä tekijöistä ja sysää mielenterveyspuolelle. Saapahan itse pestä kätensä asiasta. Fibromyalgiahan on kanssa yksi yleinen sairaus, joka kuitataan psyykkiseksi. Kuinka paljon lienee näitä vääriä diagnooseja ja turhaa kärsimystä...

    Voisin olla yhtä suurpiirteinen ja epäreilu, ja kuitata neurologit kahden kappaleen otannalla yleisesti epäpäteviksi. Neurologi sekin oli, joka äidin kuolemista vauhditti antamalla rintasyövän edetä. Tosin sehän oli oikeasti epäpätevä - ei neurologi tule terveyskeskuslääkäriksi, jos se ei ole mokannut raskaasti jossain... mutta sitähän me ei tiedetä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tää on sellainen aihe että se saa kyllä joka kerran karvat pystyyn. Mutta ei auta muutakuin mennä eteenpäin ja jättää nää omaan arvoonsa.

      Fibromyalgia on muuten yksi sellainen autoimmuunisairaus, että on vissiin yleisempi homealtistuneilla kuin muilla, joten yhteyttä mietiään. Kurja tauti joka tapauksessa, tunnen pari siitä kärsivää.

      Poista
  2. Komppaan Sannaa koska itselläni kävi kipupolin kanssa sellainen juttu että ne lähettivät psykiatrin jutulle. Ensimmäisellä tapaamisella kun ihmettelin että mitähän meikä täällä tekee, niin sain vastaukseksi että se on kipupolin tapa tilanteissa joissa he nostavat kädet pystyyn kun ei sopivaa lääkitystä löydy. No, tämä nainen totesi mulla syvän masennuksen vaikka koitin tolkottaa etten ole masentunut vaan mua vituttaa nämä kiputilat. Tilanne johti väittelyyn ja siihen, että kottarainen kertoi lähettävänsä mut miespsykiatrille joka kyllä sanoo kuinka masentunut mä olen. Toisin kävi, tapaaminen kesti about 20 min. jonka jälkeen patu totesi että kyllä poikaa vaan taitaa vituttaa eikä mistään masennuksesta ole kyse. Meni pari viikkoa ja sain epikriisin postissa ja siinä komeili keskivaikea masennus. Ilmeisesti suomalaisia ei voi vituttaa kun lääketiede ei tunnista tätä ilmiötä.

    Vaan jotta ei menis ihan rutisemiseksi niin haluan toivottaa sulle oikein hyvää keskiviikkoa <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ei niin, että mulla olisi varsinaisesti resursseja tai kompetenssia tehdä diagnooseja, mutta kyllä mä sut viimeksi masentuneeksi lukisin. Ton kroonisen kivun kanssa on vähän sama juttu: rupeaahan se jossain vaiheessa vituttamaan ja masentamaan, ja sitten joku lääkäri kääntää syy-seuraussuhteen päälaelleen. Ihan kun tuossa homealtistuksen "oheissairaudet" -asiassa.

      Totta munassa se vituttaa, kun on homeen takia mennyt, koti, ehkä työ, terveys, rahat, omaisuus ja parisuhdekin parhaassa tapauksessa. Aika kova tyyppi saa olla että ei missään tuntuisi!

      Grrr!

      Mutta mukavaa päivää sinnekin joka tapauksessa. Taitaa vähän lauhtua pikku hiljaa.

      Poista
    2. Jep. Niinhän se lekureilla menee että tuijottavat vain yhteen kohtaan ja unohdetaan kaikki muu. Kukaan ei esim. enää puhu mun näistä kroonisista ja hermostoperäisistä päänsäryistä kun nyt hoidetaan sitä selkää. Sinänsä omituista kun kipupoli sanoi ettei voida määrätä lääkitystä erikseen selälle eikä päälle, vaan sen lääkkeen on oltava sellainen että se toimii kumpaankin vaivaan. (sori kun tulin poraamaan omia juttuja mutta tälläistä ihme veivaamista se niiden ajatusmaailma tuntuu olevan).

      Sinäkin olet varmaan niiden mielestä hyvässä kunnossa kun et tarvitse maskia etkä happipulloa elääksesi. Vähän niin kuin ei voi olla kipeä kun ei tule verta.
      Jääköön tämä mun valitukseni tähän.

      Poista
    3. Kyllä täällä saa käydä valittamassa! Ja tää on sitä vertaistukea, todella. Minä tosiaan olen hyvässä kunnossa ja kun en koko aikaa valita, tuntuvat viimeisetkin unohtaneen, että ylipäänsä oireilen. Mut ku ei jaksa rutkuttaa kun se ei mitään auta.

      Mutta korvien välissä nää sairaudet ei ole, ei sulla eikä mulla!

      Poista
  3. Hernepelto saavutti minunkin nenäni, kun kirjoituksen luin. Siis hirveetä!
    Joten onko tuo upea valomiekka kuvasarja, jokin veetumainen salakieli vastaisku? :)

    Valoisaa päivää sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ihmettele hernepeltoa nenässäsi yhtään. Mä olettaisin dosentilta ja lääkärismieheltä jonkinmoista arvostelukykyä. Mutta täähän on tietysti (not) mielipidekysymys kun kaikesta ei löydy tutkimustietoa. Toki esim. homeiden aineenvaihduntatuotteiden toksisuudesta löytyy, joten tätä en menisi edes lääkärin koulutuksella kyseenalaistamaan.

      Valomiekkakuvasarja on mukana piristämässä ahdistavaa tekstiä, mutta voihan tuosta koittaa lukea vaikka mitä ;-) Hmm, täytyy itsekin tutkailla !

      Poista
  4. Tuntuu niin hurjan pahalta kun lääkärit evät välittää. Jo onpas sanottu ettei ihminen tarvitsee tuntea kipua mutta kun kolme neljä vuottaa menee joka päivää kivun kanssa, niin ihmettelen ettei kukaan välittää ja en saa apua . Ja miten on mahdollista ettei saa apua kun ihminen kärsi homeesta - kun kaikkea hurja on maailmassa keksitty ja hoidettaan mitä vaikeampia asioita. miksi vähätellään meidän kärsimyksiä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla ei ole kivuista kuin pieni aavistus ja en ymmärrä miten te pärjäätte niiden kanssa. Kaikki sympatiani ovat teidän puolella. Mulla on nyt hetken vihlonut hampaita kun tulen kylmästä lämpimään ja olen tulla hulluksi sen kanssa vaikka en tosi lyhytaikainen vaiva teidän kipuhinne nähden.

      Lämmin ajatus sinne!

      Poista
  5. Moikka, pitkästä aikaa! En viitsi edes avata mokomia kirjoituksia, kun herne on jo valmiiksi tässäkin nokassa. Mä olen niin eri mieltä siitä, että homeoireet olisivat vaan korvien välissä. Itse olen ollut 10 vuotta töissä paikassa, jossa iso osa henkilökunnasta kärsii näistä ongelmista, mutta minä en onneksi oireillut PAHEMMIN. Työkavereiden oireista on osan lääkäri todennut ihan selvästi työperäisiksi sisäilmaoireiksi, joten morjens vaan Mr Sainio ja hänen korviensa väli!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla olisi myös pari valittua sanaa herran korvien välille, mutta olkoon.

      Ja hei hienoa, että olet tullut takaisin! Tulenkin heti vastavierailulle

      Poista
  6. Tuo on sitten tietysti niitä lausuntoja jotka kaivetaan esille siinä vaiheessa kun pitäisi laittaa rahaa korjauksiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti ei! Mutta ihan kauheaa sitä oli lukea näin altistuneen näkökulmasta

      Poista
  7. Täällä tehdään yhden terveyskeskuksen siipeen remonttia ja minusta tahti on vähän liian nopea. Siellä on näkymätöntä ja näkyvää hometta ja nyt ilmeisesti ei uusita, eikä kuivateta kunnolla! Siihen on kaavailtu palvelukotia, joten kukahan se kärsii jatkossa, huhhuh!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kauhistus - just niin. Vanhukset ja lapset joutuvat usein maksumiehiksi ja kärsimään kun eivät osaa vaatia ja pitää puoliaan. Vaikka homeremontti tehtäisiin huolellakin, on suuri mahdollisuus, että se ei täysin onnistu. Ikävä kyllä!

      Poista

Kiitos kommentistasi!
Marjaana