Sivut


sunnuntai 19. tammikuuta 2014

Loikoilua ja lime-lohilasagnea

Eilen sain viettää ihan omaa aikaa kun esikoinenkin lähti mummin luo yökylään. Ystävä oli avuksi ja vei esikoisen junalle ja käytti samalla minua kaupassa alkuviikon ostoksia varten. En vielä tiedä kauanko tämä autoton elämä kestää. Joka tapauksessa se ahdistaa minua niin, että heräsin lauantaiaamuna ennen kahdeksaa miettimään kuinka saamme kaikki asiat rullaamaan. Niin kuin sitä siihen aikaan tarvitisi ratkoa. No, aina se on jotenkin onnistunut ja onneksi tosiaan ystävä asuu samalla suunnalla ja kyytii kyllä mielellään. Tänään olisi paikallisen Luonto Ry:n kokous jonne pitäisi päästä. Lupasin jopa yhdelle autottomalle viikolla kyydin kun säätiedotukset lupailivat kovasti kylmää edelleen. Kysyin ystäväperheen huonompaa autoa lainaksi ja sillä koitan uskaltaa tänään huristella. Minut on päätetty valita sihteeriksi joten on ihan hyvä olla myös itse paikalla. 

Paljolti vapaani menikin sohvalla lämpöpeiton alla lueskellessa niin kuin aikomus oli. Ihan parhaat päiväunet saa niin, että ensin lämmittää ja lueskelee ja sitten muhii jälkilämmöissä rauhassa niin, että peitto on pois päältä. Testattu on. Mutta ei aivan koko päivä mennyt maatessa, vaan illalla istahdimme ystävän kanssa viettämään hänen syntymäpäiviään vähän etuajassa ja minä tein meille lime-lohilasagnen. Olen joskus saanut reseptin veljeltäni ja näkyipä se netistäkin löytyvän. On muuten hyvää. Ja oli. Sitä jäi vielä tällekin päivälle minun lämmittää. Pojat syövät tahoillaan ennen kun tulevat kotiin, joten minun ei tarvitse tänäänkään huolehtia ruokahuollosta. Mitä nyt sen perinteisen sunnuntain lettu/pannukakkutaikinan väsään. Tänään on lettujen vuoro.






Kuvassa asetelma perjantai-illalta. Valittavana kasa kirjoja.

- Peter Robinsonin Paholaisen ystävä.
- Kristina Ohlssonin Varjelijat, jonka huomasin jo lukeneeni.
- Maija Vilkkumaan Nainen katolla, jolta en ihmeitä odota, mutta kiinnostuksesta aion ainakin aloittaa.
- Kristine Barnettin Ihmeellinen mieli, joukon ainoa "tietokirja", jota suositteli minulle yksi asiakkaistamme.
- Erlend Loen Hiljaiset päivät Nigellan lumoissa, joka toivottavasti on taattua humoristista Erlendiä (en millään osannut päättää miten sukunimi taipuu).
- Daniel Glattauerin Takiainen, johon vinkin antoi Rantakasvi. Tartuin siihen ensimmäisenä ja jäin heti koukkuun. Jotenkin tämä toi mieleeni Herman Kochin, jonka kumpaisenkin psykologisen romaanin, Illallinen ja Lääkäri ahmin liki yhdeltä istumalta kuin dekkarin ikään. Samoin kävi tämän kanssa. Se on jo luettu ja olipa toden totta karmiva kirja. 

Niin, ja tuo kuvausalusta - se on uusi suuri rakkauteni lämpöpeitto. Hrrrr!


***

Joku joutui blogiini hakemalla

hien esto suihke

- niitä kutsutaan deodoranteiksi. Suosittelisin silti roll-onia tai peräti luomuhörhömönjää.

18 kommenttia:

  1. Kuulostaa ihanala! Lämpöpeitto ja lukemattomat kirjat sekä vapaa... ja lasagne :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se ON ihanaa, mä niin nautin. Tänäänkin vielä saan olla rauhassa reilusti yli puolille päiville. Menee varmaan kahteen asti ennen kun pojat tulee.

      Poista
  2. Laitoin muistiin noita kirjavinkkejä.

    Juu, pojat tulevat joskus kahden jälkeen.

    VastaaPoista
  3. Mukavan lämpöiseltä kuulostaa :) Lohilasagnea olenkin joskus tehnyt ja hyväähän se oli, nams! Mikähän siinä onkin, että noita murheita pitää (mukamas) miettiä yöllä tai herätä niitä pähkäämään?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä en käsitä miksi tosiaan silloin suden hetkenä herää ratkomaan ongelmia, joille silloin varsinkaan ei voi tehdä yhtikäs mitään. Ihmisen mieli on kummallinen!

      Lasagnea jäi vielä mulle täksi päiväksi. Ihanaa! Pojaat syövät ennen kun tulevat kotiin joten mun ei tosiaan tarvi tänään huolehtia ruoanlaitosta ollenkaan. Tervetullut vapaapäivä siinäkin suhteessa.

      Suloista sunnuntaita sullekin!

      Poista
  4. Tuo sinun lämpöpeitto kyllä houkuttelisi näillä pakkasilla! :) Tyydyn jumpsuittiin.
    Ja kirjat ... omat entisetkin vielä lukematta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä kirjoitinkin tuolla ylempänä, etten varmaan muuten olisi ostanut, mutta tää "homepalelu" alkaa olla jo aika sietämätöntä. Tosin nyt viikonloppunapa ei sitten tietenkään palele, kun vällyilen vaan kotosalla puhtaassa ilmassa.

      Poista
  5. Tämähän mielenkiintoinen Maja on ja onneksi satuin poikkeamaan tavanomaiselta polultani tai olisin mennyt ohitse. Nukkuminen lämpimien vällyjen alla on parasta mitä tiedän - siis silloin kun saa unta ja kyllä se on myönnettävä että öiseen aikaan tulee pohdittua ihan tarpeettomasti ja liian kanssa noita arkipäivän vastuksia. Minä en outona ole ihan kartalla siitä että mites sinun autosi...onko se hajalla vai etkö omista ollenkaan?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tervetuloa Outo (tai tuttu) Paimen. Vällyjen välissä makoilu on parasta mitä minäkin tiedän. Se taas ei, että suden hetkellä koittaa ratkoa ongelmia, joita siihen aikaan ei vaan pysty ratkomaan. Paremmin ratkeaisivat, jos nukkuisi hyvin ja ratkoisi sitten virkeänä!

      Poista
  6. Oi, rakastan Erlend Loeta! Loea? No sitä. =D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tuota mä just tarkoitin ;-) Erlend on munkin suuri suosikki!

      Poista
  7. Oletkohan lukenut Thomas Bernhardin kirjan 'Hakkuu'? Pidin siitä ihan mahdottomasti, saman kirjailijan 'Haaskio' ei ollut ihan yhtä terävä vaikka olihan sekin nautittava.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuopuksen isä noita luki ja tykkäsi kovasti, multa jäi väliin. Pitää ehkä koittaa juuri tuota Hakkuuta. Uusikin suomennos on mieheltä tulossa - huomasin kun tein kevään uutuuskirjatilauksia!

      Poista
    2. Jep, en tiedä jaksanko sitä, mutta tuo Hakkuu oli hieno kokemus :)

      Poista
  8. Ensin lämmitys ja sitten jälkilämmöllä kuullostaa ihan karitsan kareen ohjeelta mitä katselin jossain ruokaohjelmassa. Sehän passaa tänne hyvin kun on ilmaantunut Outo Paimenkin paikalle :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo mua paistetaan samalla tavalla kuin karitsaa ;-) Paimen on kyllä jotenkin tosi outo, mä luulen, että se on valeasussa!

      Poista

Kiitos kommentistasi!
Marjaana