Sivut


lauantai 14. joulukuuta 2013

Muonaa, mainiota meininkiä ja mielenkiintoinen kirja

Pomoni juhlaillallinen meni oikein rattoisissa merkeissä. Tunnelma oli leppoisa, seura mainiota ja ruoka aivan taivaallista. Tämän jälkeen minä en joululaatikoita tänä vuonna enää tarvitsekaan - sain aidot oikeat leivinuunissa kypsytetyt ja lisäksi vielä mahtavat kalat. Olen kertonut, että meillä on paikkakunnalla mainio kalamies, Kake. Hän pyytää itse kalat (no, lohta lukuunottamatta) ja kylmäsavustaa ne. Hänen poikansa vaimoineen pitää meillä täällä oivallista maatilamatkailukohdetta, jossa toki tarjotaan kaikkia isä/apen luomuksia. Meilläkin oli joulupöydässä Sen Kylmäsavulohen lisäksi lasimestarin silliä, kylmäsavuhaukea ja meille kinkkurajoitteisille itsepyydettyä kuhaa leivitettynä. Oh la laa... nam!


Voi mummorukkaa...


Minä pidin pienen pienen puheen ja lahjoimme pomoamme, mutta muuten meininki oli ihastuttavan rento. Melkein harmitti lähteä kotiin, kun esikoinen kuitenkin oli siellä yksin odottamassa. Lähtemisen tuskaa lievitti vähän esimieheni mukaani pakkaama yömyssy (lasillinen punaviiniä pullon pohjalla). Nappasin sen vielä kotosalla kitusiini jahka olin saanut esikoisen pehkuihin ja saatoin todeta, että ilta oli todella onnistunut, vaikka lähikaupungin yökerhoon en päässytkään. Vaikka mitäpä minä siellä olisin tehnyt, enhän minä kelpaa edes kuolleelle Kekkoselle.


Auts!

Ruokajutut jatkukoon. Esikoinen on vissiin luopumassa mopoajatuksesta (jes, jes, jes, jes - ihan mahtavaa, että se on marraskuun poika, muuten se olisi ajanut kortin heti 15-vuotta täytettyään, nyt piti vielä miettiä talven yli) ja päätti kajota niihin mopokorttisäästöihin. On kinunnut pastakonetta minulta koko syksyn mutta en luvannut ostaa edes joululahjaksi. Vihaan kaikkia uusia vempeleitä jotka ovat alkuinnostuksen jälkeen vaarassa jäädä kaappiin pölyyttymään. Siihen en voinut oikein sanoa poikkipuolista sanaa, kun poika itse omilla rahoillaan päätti pastakoneen sitten ostaa. Olkoon oppirahoja, jos tosiaan jää toimettomaksi vähän ajan päästä. Ostimme samanlaisen joka on kuulemma kotitalousluokassa hyväksi havaittu ja valittiin se voittajaksi Kuningaskuluttajan testissä myös. Pitihän konetta sitten heti eilen testata ja erinomaista pastaa sillä kyllä tuli. Minä tein lohikastikkeen ja kutsuimme ystävänkin syömään.


Tähän ei oikein voi sanoa mitään


Olen lukemassa Pauliina Rauhalan paljon puhuttua Taivaslaulu -kirjaa. Täytyy sanoa, että ihmettelin sen puuttumista Finlandiapalkintoehdokkaista - ja niin tuntui moni muukin ihmetellen - jo ennen kun edes olin sitä lukenut. Nyt ihmettelen vielä enemmän. Kieli on kaunista, omaperäistä, runollistakin. On tietysti makuasia pitääkö siitä. Minulla meni kaksi sivua niin että pelkäsin jättäväni teoksen kesken, mutta sitten sain rytmistä kiinni. Pidän kirjasta valtavasti. Ja aihe on kiinnostava, totta kai: vanhoillislestadiolaisten elämä, perhe, rakkaus ja eritoten se vaiettu, naisten uupumus, uuden raskauden pelko. Asumme kunnassa, jossa on suhteellisen suuri määrä lestadiolaisia perheitä ja se näkyy täällä monella tavalla. Asia askarruttaa ja mietityttää minua tasaisin väliajoin, oma elämänkatsomukseni kun ei voisi olla kauempana heidän ajatuksistaan. Silti yksi ehdottomista luottoihmisistä, mitä altistukseen ja vertaistukeen tulee, on toinen altistunut, lestadiolaissuurperheen äiti. Elämä on ihmeellinen paikka. Niin, ja kirjaa siis suosittelen lämpimästi.


Aika mielenkiintoinen keskittymä...






...eikä epämääräisiltä mielleyhtymiltäkään
voi täysin välttyä!



Kaikki kuvat pihistetty Miska Rantasen kirjasta Kukkiva syyspervo ruukussa. Tyrsk!

12 kommenttia:

  1. Täällä voin paljastaa, että ostin Isommalle tuon Miskan kokoaman kirjan joululahjaksi. Luin sitä bussissa tullessani kaupungista ja nauroin puoli tuntia tauotta. Vesi valui silmistä ja ihmiset kääntyilivät katsomaan, mutten voinut jättää keskenkään. Kerrassaan mainio opus ! Miskakin on hyvä tyyppi. Tuttuja.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Loistava lahja teinille, "joka ei halua mitään"!!! Kirja on aina hyvä ostos ja toi sai mutkin hekottelemaan pitkäks aikaa. Töissä en uskaltanut edes aloittaa lukemista ;-)

      Niin, ja teinien testiryhmä hirnui sohvalla puoli tuntia, luki juttuja mulle ääneen aina kun naurultaan kykeni. Teille tulee hauska joulu (meinasin kirjoittaa jolu - se oliskin sopinut tuohon aiheeseen aika hyvin).

      Poista
  2. Tuo kirja kuullostaa mielenkiintoiselta. Pitääpä tsekata kirjakaupasta, jos vaikka päätyisi jollekin pukin konttiin =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on mulla ihan viimeistä lukua vaille valmis lukukokemus ja edelleenkin voin suositella lämpimästi tuollaisista teemoista (ja kyseenalaistamisesta) kiinnostuneille!

      Poista
  3. Hervottomia kuvia ja varsinkin mummonliha pullat sai varsinaisen hirnumisen aikaan :D
    Hyvä kala hakkaa monta kertaa huonon lihan ja sama pätee muutenkin sieniinkin, kunnon sienikastike on jotain sellaista mitä lihasta ei voi koskaan saada aikaiseksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Me esikoisen kanssa naurettiin ihan hulluna kyyneleet silmissä juuri mummonliha pullille ;-)

      Voi sun pitäis päästä maistamaan mun sienipiirasta ja suppilovahverokeittoa... ;-p

      Poista
    2. Hmm...nyt kuule heitit sellaisen ehdotuksen joka...;)

      Poista
    3. Niin, ja olis myös torttua tarjolla! Lukaisepa huominen päivitys...

      Poista
  4. Hauska kirjahan se on ja nuo kuvat on kans hupaisat :D Tuota ensinmainitsemaasi en ole lukenut, luen todella vähän nykykotimaista enkä varsinkaan mitään Finlandiaan viittaavaa :P

    Meilläkin esikoinen on marraskuun lapsi ja kun juttelimme mopokoulusta, hän ilmoitti, ettei aio moista kapinetta hankkia. Hyvä niin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä niin toivon, että meillä päätös pitää vielä keväälläkin. Pyörälläkin pääsee eikä äidin tarvi olla sydän syrjällään ;-)

      Poista
  5. Tuo kirja täytyykin laittaa lapulle. Lestadiolaisasiat herättää kiinnostusta kun ne on niin kaukana omasta tavasta elää. Jostain lehdestä luin lestadiolaisäidin blogista, mutta en sitä saanut googleteltua mistään esiin. Perun kiukkuiset puheeni hevosen laittamisesta lihan joukkoon, mielummin hevosta kuin mummoa :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, mäkin äänestän hevosta, kuitenkin ;-)

      Mä oon seurannut sellaista blogia kun http://www.elamaayhteisossa.blogspot.fi/ mutta se on lähinnä yhteisöstä eronneiden fiksujen nuorten kirjoittama. Aika valaiseva, vaikkakin nyt tauolla.

      Ja kirjaa suosittelen sekäkäytettynä sen kaatosadetenan kans ;-)

      Poista

Kiitos kommentistasi!
Marjaana