Sivut


maanantai 30. joulukuuta 2013

Mieli mustana

Joskus iskee alakulo. Eikös vaan teihinkin? Eilen oli sellainen päivä. Onneksi niitä ei minulla ole usein. Niinpä päätinkin ottaa tästä kaiken ilon irti. Vein esikoisen kaverilleen yökylään ja kurvasin kaupan kautta kotiin. Irtokarkkeja, nyyhkysarjaa, sauna ja alkoholiton olut sekä siideri. Ajattelin kerrankin oikein kieriskellä surkeudessa. Ally on siitä hyvää seuraa, että saa nauraa ja itkeä, molempia tasapuolisesti. Sellaistahan tämä elämä on - naurua ja kyyneliä. No, kausi viisipä ei enää suostunutkaan dvd-koneellamme näkymään. Esikoisen läppäri tunnisti levyn mutta jumittui sitten mystisesti. On se kumma, kun ei saa masistellakaan rauhassa. Päädyin sitten lueskelemaan (ei, en saanut kiinni siitä Vieraassa huoneessa -kirjasta ja aloitin uuden. Marie Ndiaye, Kolme vahvaa naista).




Mutta nyt loppuu surkeilu, tänään otamme pyörät allemme ja ajamme Marimekon tehtaanmyymälään. Ihan siitä ilosta, että on loma ja voimme. Ja onhan minulla yhdet uudenvuoden vastaanottajaisetkin suunnitteilla.


***

Sain ihanan viestin toiselta ystävältä: "Kyllä sä sen hyvän miehen vielä löydät, mut koska pidät riman korkealla etkä louhota jokaisen vapaan lahkeen perässä, voi se viedä kotvasen. Muista, että jaanajokuset löytää mistä vaan paikallisen kulmalta miehen, mut kaltaisesi hienot orkideat vaativat parikseen jotain muuta kuin tavallisen mehikasvin."

14 kommenttia:

  1. Tottapa tuo mitä ystäväsi on sanonut ja jos tämä nyt mitenkään parantaa alakuloa, niin olet ensimmäisten joukossa päässyt Luostarin "Eläviin kuviin" ;D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on kyllä suuri kohteliaisuus ...kröhöm... ;-)

      Poista
  2. Sille ei mitään mahda, että välillä alakulo todella iskee. Se on tympeää, mutta kuuluu elämään. Ja sen jälkeen ilo taas tuntuu todella ilolta. Mukavaa vuoden vaihteen odotusta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sepä se, elämä on nauruja ja kyyneliä ja välillä naurua kyynelten läpi. Nyt on jo parempi olo, kohta startataan matkaan ja ikkunan takana väijyy kolme miestä (mitä lie sähkötolpaa siellä tutkailenva...) ja mä niitä

      Poista
  3. No mun ei varmaan tarvi ottaa kantaa alakuloasiaan, kun tiedät... mutta tuohon deeveedeeasiaan kyllä - sehän on selkeästi viallinen -> vaihtoon! Tosin kuitti vois olla kiva.

    Ja mun piti jo aikoja sitten kirjottaa sulle yks juttu, kun oon aina ihaillut sitä sun kuopusta ja sanonut, että mun kuopus on hiukan samanlainen noiden sanojen kanssa: ollaan tässä värjäilty sen hiuksia siniseksi ja mie puhuin sitten jotain "suortuvista". Tyttö mietti, että onko kiharatukkaisilla sitten "kihartuva" kun ei se suorru...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. hahaa - toi on just niin kun "miksi se on läpiKUULTAVA eikä -nähtävä?! Lapset on ihania! Eilen pelkäsin pienen hetken alakuloni johtuvan siitä, että olen yksin kotona mutta onneksi tulin järkiini ja nautin.

      Ja Allyn voisin tosiaan palauttaa! Mulla ON kuitti.

      Poista
  4. Äh, meillä oli vissiin eilen sama tauti? Apua, onko se jotenkin blogiteitse tarttuvaa??? Mulla on vasta eka kaffekupillinen menossa, joten tämän päivän fiilikset on vielä ...jossain... Sängyn alla? Ehkä se tästä. Siellä myös! Sovitaanko, että tänään ON hyvä ja reipas ja ihana ja kiva päivä?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toivottavasti ei tartuteta muita!? Mullakin eka kupillinen, vähän tyrnimehua ja terveellinen mutta makea smoothie nenän edessä. Ikkunan taakse ilmestyi kolme (sähkö)miestä väijymään (sähkötolppaa) joten eiköhän tämä päivä ainakin eilisen peittoa. Niin, ja hyvä reissu tiedossa, eli kyllä tämä tästä. Toivon, että sielläkin!

      Poista
  5. Joskus mieli mustuu, se on sitä oikeaa elämää. Ja tuo sää ei ainakaan mieltä piristä (paitsi tänään paistoi AURINKO!!!). Kyllä se siitä taas.

    Ja ystävättäresi on ihan oikeassa, selkeästi viisas nainen. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ystävä on ihana ja jaksaa kyllä valaa uskoa muhun. Kiitos sullekin kauniista sanoistasi.

      Sää on kyllä mitä mainioin surkutteluun, meillä on pimeää, harmaata, pimeää, mutta en silti ole vaipunut synkkyyteen. Ei se tosin ole minun tapaistanikaan, näitä hetkellisiä nyt tulee kaikille.

      Poista
  6. Välillä voi vähän surkutellakin, sittenpähän tietää miten mukavaa on, kun se aurinko tulee paistamaan siihen ns. risukasaankin ja hymykin alkaa irtoamaan!!! :)

    Auringon valoa sinulle ystäväiseni!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, Taika! Kyllä tämä tästä, tänään on jo paljon parempi päivä.

      Poista
  7. Joku korkeampi selvästi päätti ettei masistelua tarvittu kuin neljän levyn verran :) Sähkömiehiä saa ahdistella jos siellä on joku sopivainen :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ok, hyvä tietää, että raja menee huoltomiehissä. Meidän huoltomies on naimisissa ja viimeks kun se kävi, sillä oli vaimo mukana ;-)

      Mä sain kun sainkin vitoskauden (ekaa levyä lukuunottamatta) toimimaan, jee!

      Poista

Kiitos kommentistasi!
Marjaana