Sivut

maanantai 30. syyskuuta 2013

Ihmiskoe

Vähän tarkemmin viikonlopun ihmiskokeesta. Pakkasin tosiaan lauantai-iltapäivällä taittopatjan ja muut yöpymisvälineet matkaan ja hurautin keskustaan. Todella keskustaan. Nautin tutuista kylänäkymistä vähän yläviistosta katsottuna. Asunto on todella valoisa ja avara, ikkunoita on moneen suuntaan ja sillä tavalla sopivasti, että vaikka olohuoneen jakaisi, olisi sekä kuopuksen puolella että olohuone-keittiön puolella omat ikkunansa. Lisäksi ihastuin tietysti siisteyteen ja uudenkarheuteen. Uutuuttaan kiiltävät kodinkoneet ja tasot keittiössä näyttivät kieltämättä aika ihanilta ja houkuttelevilta. Näin jo silmissäni kahvinkeittimeni ja esikoisen vedenkeittimet siellä sulassa sovussa... Lisäksi säilytystilaa oli valtavasti sekä keittiössä että muualla.


Kylänraittia sekä parvekkeelta että ikkunoista


Asetuin taloksi, sijasin itselleni pedin makuuhuoneeseen, jonka sai sälekaihtimilla pimeäksi. Sitten kaivoin esiin maalarinteipin ja muistiinpanovälineet. Sijoittelin huonekalut paikoilleen ja edelleen näytti aika hyvältä. Saisimme kaiken oleellisen mahtumaan ja olisi siti aivan mukavan näköistä. Eniten minua ilahdutti, että kuopuksen huoneeseen mahtuisi hyvin sekä sänky (1) että minun vanha rakas työpöytäni (2). Kirjahylly toimisi tilanjakajana ja siihen voisi kiinnittää olohuoneen puolelle kankaan peittämään näkymää aina sotkuiseen kuopuksen valtakuntaan ja vähän esteettisistä syistäkin. Myös ihan kiinteä väliseinä tai liukuovisysteemi voisi tulla kyseeseen. Hmm, tähän asti kaikki hyvin ja täytyy sanoa, että tunnen jonkilaista perverssiä tyydytystä ajatuksesta, että mahtuisin kahden pojan ja kahden pupun kanssa alle 60 m2 asuntoon! Meillä olisi kaukolämpö nykyisen öljylämmityksen sijaan ja voisin luopua autosta. Sisäinen hiilijalanjälkipoliisini huutaa huraata.




Sitten miinukset: oppisinko vielä kerrostaloasukiksi? Olen niin tottunut täällä syrjäisen sijainnin rivitalon päädyssä, että on hiljaista kuin huopatossutehtaalla. Tuolla kuului, luonnollista kyllä, sekä kylän että talon naapurien elämän äänet. Ei häiritsevänä, mutta kuuluivat kuitenkin. Parvekkeelle mahtuisi pieni pöytä ja pari tuolia. Amppelikin, mutta omaa pihaa se ei kyllä korvaa. Omaa saunaa ei siis olisi, mutta saunaosasto löytyy alakerrasta. Se on siisti ja toimiva, eikä saunavuoroista varmasti tulisi pulaa, koska saunattomia asuntoja talossa on vain viisi. Sitten se kaikkein oleellisin, eli kuinka siellä voin. En osaa vielä sanoa mitään varmaa, koska minun tuurillani jo lauantai-aamuna kotosalla herätessäni juili kurkkua ja korvaa. Tuolla nukuttuani olin vähän tukossa, poskiontelot ehkä tykyttivät ja kurkussa ja korvassa tuntui jotain, mutta en voi olla aivan varma tulivatko oireet asunnosta vai olisivatko tulleet joka tapauksessa. Ihmiskoe on joka tapauksessa syytä vielä toistaa.


Vasemmalla ylhäällä näkymä parvekkeen suunnasta keittiöön
ja alhaalla taas toisinpäin. Avaraa on.
Oikealla ylhäällä makuuhuone,
alhaalla näkymä makuuhuoneesta keittiöön.
Alhaalla keskellä - yllätys yllätys - kylppäri. 


Kävimme vielä eilen illalla paikanpäällä pähkäilemässä yhden erittäin pahasti altistuneen ystäväni kanssa. Tutkailimme ilmanvaihdon ja totesimme, että suodattimet pitäisi jo nyt vaihtaa. Ehdotan, että se tehtäisiin ennen syyslomaamme, ja ilmastointi säädettäisiin asumis- eikä tyhjilläänolotilaan hyvissä ajoin ennen kun yövymme siellä uudelleen. Lisäksi haluan puunata itse kaiken rakennuspölyn pois, joten näin olisimme tehneet kaiken mahdollisen ja sitten voisimme testata tuleeko oireita. Kuten eilen kerroin, pankinjohtaja on hyvin joustava ja ymmärtäväinen, joten luulen, että tämä onnistuu. Onnistuisiko muuten isossa kaupungissa ison pankin johtajan kanssa? Onpahan sitten katsottu loppuun saakka tämäkin kortti!

12 kommenttia:

  1. Asunto vaikuttaa kyllä kuvien perusteella tosi tilavalta! Ajatteles sitäkin, että olisiko lapsilla helpompi tavata kavereita? Asuvatko parhaimmat kaverit keskustassa vai kylillä? Onko kunnassa vuokrattavia viljelypalstoja ja missä jne.? Jos asunto olisi se just oikee nyt, niin eihän sen silti tarvi olla ikuisesti sitova ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Monia puolia on ajateltava, totta puhut. Esikoisen kaverit asuu kylillä, kuopuksen taas täällä nykyisen asuntomme seutuvilla. Toisaalta tilanteeet muuttuu ja lapsille tulee ikää koko ajan lisää. Ei mene kauaakaan, kun kuopus jo itse fillaroisi senkin matkan.

      Mun on tän altistuksen takia mietittävä kaikki vaihtoehdot aika pysyviksi, koska en juurikaan voi muutella tuosta noin vaan. Eli jos tuo olisi sopiva, saattaisi se olla ainoa sopiva täällä sitten eläkkeelle jäämiseeni asti, tiedä häntä ;-) Mutta katsotaan tämä kortti nyt kunnolla loppuun.

      Syyslomaa odotellessa!

      Poista
  2. Tilavalta näyttää noihin neilöihin nähden. Ymmärrän kyllä, että kerrostalosta kun on pois päässyt niin paluu ei ole ihan helppo. Mutta toista tiedät kun olet vielä uudelleen testannut asunnon nukkumalla siellä. Sehän ratkaisee paljon.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toinen testi on tehtävä ja sitä ennen ehdotin muutamia toimenpiteitä: tulo- ja poistoilmasuodattimien vaihtoa ja sitä, että ilmanvaihto tosiaan laitettaisiin jo edelliseksi viikoksi kunnolla päälle. Nyt luulen, että se on minimillään. Tämä saattaisi auttaa vähän siihen "uuden hajuun".

      Lisäksi rakennuspölyä on joka paikassa ja lupasin pankinjohtajalle että siivoan kyllä kämpän katosta lattiaan jos nämä järjestelyt onnistuvat. Sitten voisi mennä syyslomaviikolla esikoisen kanssa testaamaan moneksikin yöksi peräkkäin. Katsotaan!

      Poista
  3. Tilavan ja tyylikkään näköinen asunto! :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on aika ihana... innotuisin todella jo uskaltaisin ;-)

      Poista
  4. Onko vaatehuoneessa ikkuna? Meillä saatiin lisätilaa aikoinaan sillä, että lapsille tehtiin vaatehuoneesta huone - alkuun oli kolmen lapsen "hytti", myöhemmin muunnettiin nuoremman tytön omaksi koloksi...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siellä ei vallitettavasti ole ja se on niin pieni, että minä en mahdu sinne nukkumaan - mietin sitäkin aluksi ;-) Mutta tilaa tuolla on riittämiin, esikoinen kun ei enää loputtoman kauan kotosalla asustele.

      Googlailin tuossa juuri kevytrakenteisia väliseiniä taikka liukuovia... Saa nähdä!

      Poista
  5. Kannattaa kyllä käyttää tässä tapauksessa hyväkseen pankinjohtajan joustavuutta. Tuskin noin avuliaita asunnonkauppaajia löytyy kovin montaa edes pikkupaikkakunnalta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Näin ajattelinkin. Postin sille postia ja ehdotin, että ottaisin itse yhteyttä isännöitsijään ja vaihdattaisin suodattimet. Voisimme silloin myös yhdessä katsoa, että ilmastointi tulisi tehokkaampaan tilaan ja tulo- ja poistoräppänät ovat sopivasti auki. Sitten tarjouduin siivoamaan, koska rakennuspölyä on vielä ihan älyttömästi.

      Kohde on siis vanhasta kokolailla uudeksi laitettu pienkerrostalo. Pankki teetti rempan ja tietysti koittavat saada mahdollisimman monta asuntoa mahdollisimmna nopeasti kaupaksi. Nyt on vaan vähän huonot ajat, ihmiset on varovaisia, eikä ihme.

      Poista
  6. Näyttää avaralta, valoisalta ja ihanasti valkoista :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai niin, sä olit valkoisen ystävä! Mä kyllä täyttäisin sen ruskealla, oranssilla ja punaisella ;-)

      Poista

Kiitos kommentistasi!
Marjaana