Sivut


keskiviikko 18. syyskuuta 2013

Aika haipakkaa!

Maanantaina meillä oli seitsemän tunnin koulutus josta jo kerroinkin. Eilen oli välipäivä koulutuksissa ja hyvä niin: oli tehtävä ensi vuoden talousarvioesitys ja järjesteltävä työmaalla vähän paikkoja, että siivoojat pääsevät - jälleen kerran - tekemään tehoputsauksen. He taatusti rakastavat minua palavasti! Iltapäivän kutveessa oli palaveri esikoisen opettajan, terveydenhoitajan ja opon kanssa liittyen hänen sisäilmaoireisiinsa koulussa. Tästä kerron myöhemmin lisää. Tänään on koulutusta lähikaupungissa 8-12 ja oli siksi herättävä kukonlaulun aikaan. Vein kuopuksen naapuriin, ja he heittävät hänet kouluun. Iltapäivällä kuopus kulkee samojen lasten peesissä ja ovat jonkin aikaa keskenään heillä, koska minulla on yksi johtoryhmän kokous budjettiasioista ja haluan ehdottomasti olla siellä paikalla ettei päätöksiä jyrätä minua kuulematta. Näinkin on tapahtunut...

Torstaina pidämme kollegan kanssa kehityskeskustelun ja ajelemme sitten taas koulutukseen. Illalla on vielä esikoisen saksan ryhmän vanhempainilta liittyen leirikouluun, joka suuntautuu Berliiniin lokakuun alussa. Mutta torstai on hyvä päivä tehdä ja kokoustaa, kun kuopus on isällään eikä tarvitse miettiä erikoisjärjestelyjä hänelle. Perjantaina onkin sitten minun työterveyspalaveri, jossa mietimme yksilöllistä kuntoutussuunnitelmaa. Tästä kuulette yhdessä esikoisen koulupalaverin kanssa jahka molemmat on käyty ja käsitelty. Mutta luulen, että otan ylityötunnit pois perjantaina ja oleilen sitten lopun aamupäivää rauhassa kotona ennen kuopuksen koulun loppumista. Joskushan sitä ihmisen pitää levätä, vai kuinka?




Tuo kuva koittaa mallata sitä miten huono koppi me Lur kille ostettiin: siitä lähtee väriä. Kuvat vasemmalla ennen ja jälkeen hionnan. Oikealla siniseksi värjäytyneet pupun tassut. 

Ja miten tämä liittyy mihinkään? 
Vastaus on kanin karvat!


***

Suottehan anteeksi nämä minun levottomat juttuni, mutta selitykseksi yritän tarjota, että juuri nyt tarvitsen kaiken ilon ja piristyksen elämääni. Ja kuopuksen kanssahan sitä riittää. Eilen vessasta kuului kysymys: "ÄITI, miten mun pippelissä voi olla kaninkarvoja?" Ennen kun ehdin nielaista ja vastata, pohdinta jatkui: "Ehkä ne on joutunu mun taskuun ja kun siellä on reikä, sitä kautta pippeliin? Saanko mä poikkeuksellisesti tulla keittiöön housut alhaalla näyttämään?" Arvatkaa, annoinko luvan!?!

4 kommenttia:

  1. On sinulla melkoinen juoksuvauhti tällä viikolla, mutta pianhan se viikko menee ja pääset perjantaihin.
    ;D Ihana lapsi ja sen jutut!!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tällä menolla menee kyllä rivakasti viikko, oikeassa olet!

      Mutta onneksi näiden kanssa sitten tulee pysähdyttyäkin. Eilen saunottiin porukalla ja tänäänkin onneksi on iltapäivä ihan vapaa.

      Poista
  2. Sulla on kyllä kalenterin sivut niin täynnä, että muista pitää kiinni myös niistä vapaahetkistä :) Mitä mahtavia kysymyksiä sulle on taas esitetty :D

    VastaaPoista
  3. Koita kestää kaiken kiireen keskellä sillä niinhän sitä sanotaan ettei se matka tapa vaan vauhti joten vapaata pitää olla, muuten ei jaksa.
    Kuopukselle terkut koska se on ihan ykkösjätkä juttujensa ja pohdintojensa kanssa :D

    Tietysti annoit rakastavana ja huolissaan olevana äitinä kuopukselle luvan tulla näyttämään kaninkarvojaan :DD

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!
Marjaana