Sivut

torstai 23. elokuuta 2012

Sumussa

Mielettömän hieno aamu oli tuossa alkuviikosta. Olisikohan ollut tiistai? Yöllä oli varmasti mittari käynyt miinuksella ja upea usva siivitti aamutoimia. Meinattiin ajaa ojaan kun kuikuiltiin kaula pitkällä pusikoihin: ihan valtavan paljon on muuten hämähäkinseittejä ympärillä ilman, että niistä normaalisti tietää yhtään mitään. Vähän niin kuin salattu maailma, joka sumussa paljastuu. Kun olin vienyt pojat ja palasin kotiin potemaan, oli pakko napata kamera ja kömpiä hetkeksi takapihan metsikköön. Katsokaa vaikka!



Pääkin oli kyllä melkoisen sumuinen, mutta kyllä se tauti taisi lepäämällä lähteä. Olen maannut ja lueskellut, torkahtanut tuolloin tällöin ja vähän haukannut jotain väliin. Neljältä sairastaminen sitten loppuu, kun pitää hakea pojat, laittaa ruokaa ja olla seuraneitinä. Nappaan Finrexinin ja muutun perheenemännäksi. Oikeasti osaan kyllä ottaa löysästi silloinkin: söimme pakkasesta pinaattikeittoa taikka kasvispihvejä ja loikoilimme sohvalla katsomassa DVD:tä. Kuopus on kovasti taas sylikissa ja hyvä niin - tänään on lähdössä pitkäksi viikonlopuksi  isällään. Minulle tulee pikkuveli perjantaina kylään. Hauskaa!


"Uskonnonkirjailmiö"

Esikoisen kanssa aloittelimme jo kolmatta palapeliä. Mukavaa, että poika vielä puuhaa kanssani, vaikka tietokonekin jo tuli huollosta. (Nopeasti, toimivana ja ilmaiseksi - takuuaika ihan hilkulla. Annoin positiivista palautetta!) Olemme ihan koukussa, viimeksi teimme alkuaineet ja nyt on vuorossa 1500 palan verran pastaa. Kuvia saatte, jahka keksin, minne hitsiin piilotin kameran piuhan. Se on todistettavasti ollut aika vasta olemassa, kun sain tämän postauksen kuvat koneelle. Sanoinko jo, että pää on täynnä räkää ja sumuinen? Taisin sanoa.

4 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. Kyl tää täst' - tänään aion jo töihinkin, iltavuoroon. Sitä ennen nautin hiljaisesta aamupäivän rauhasta kotosalla.

      Poista
  2. Hieno kuva tuo "taivaallinen pilkahdus". Blogissani on sinulle pientä kivaa:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos, Konnadonna, sekä tunnustuksesta että kuvakehusta.

      Jostain kumman syystä nimitimme tuota auringonsäteiden siivitöitymistä serkkuni kanssa uskonnonkirjailmiöksi. Liekö jostain koulukirjan kannesta peräsin?

      Poista

Kiitos kommentistasi!
Marjaana