Kuinka vaikeaa voi suodatinpussien ostaminen olla? Minä en edes ole blondi, mutta millään en meinannut osata sitä eilen tehdä. Puolustukseksi sanottakoon, että en ole juuri koskaan keittänyt kahviani keittimellä, vaan ihan aluksi pressopannulla, sitten mutteripannulla, kahvikoneella ja nykyään taas pressolla. Siksipä tämät ei ole minun vahvinta osaamisaluettani.
Päätin hemmotella esikoisen piloille ja tilasin sille Moccamasterin. Vieköön sitten mukanaan kun muuttaa kotoa pois. Tähän asti se on juonut pikakahvia. No, mukana oli pari pussia ja käyttöohjeissa luki, että suosittelemme käytettäväksi Moccamasterin omia happivalkaistuja (!) FSC-sertifioidusta paperista valmistettuja laadukkaita suodatinpapereita. Ehei. Kalliita, niitä ei saa täältä maalta ja eiköhän se vähempikin vältä.
Niinpä lähdin kauppaan mallipussin ja lapun kanssa - tungin ne Minigrip-pussiin. Nuo luvut nappasin samaisesta käyttöohjeesta.
Isommassa kaupassamme oli ehkä kymmentä-viittätoista eri sorttia suodattimia, mutta arvatkaa huviksenne, löytyikö tuollaisia lukuja yhdestäkään. Jooei. Sitten turvauduin kelpo temppuun: valitsin sellaisen suodattimen joka ei ollut neliönmuotoisessa paketissa vaan sellaisessa "muotoonleikatussa", jotta saatoin mallata omaa pussiani kaupan paketissa oleviin.
Kerkesin jo tuhota paketin ja etiketin ennen kuvaamista. Tuon pienen lapun leikkasin muistikirjaani seuraavaa käyntiä varten. Josko silloin pääsisin vähän helpommalla. Ensi kerralla sitten ostan ympäristömerkittyjä, kun ei enää tarvitse mitata ja voi ostaa laatikossakin olevia.
Niin, ja se hinta. Olisiko ollut 1.25€. Ihan vähän halvempia, kuin aidot (jotka olisivat tulleet ainakin Gigantin hinnalla maksamaan 11.90€) ja ajavat taatusti saman asian.
