Eilen oli mitä mainioin päivä puuhailla puutarhassa. Tai siis pihalla. Meillä on pieni rivitalon päätypihamaa, joka on tarpeisiini oikein sopiva. Voin istuttaa muutaman tulppaanin ilahduttamaan itseäni alkukevääksi, laittaa terassille ruukkuihin kukkia tuomaan lisäväriä. Nyt laitoin samettiruusut laatikoihin mustasilmäsusannan kaveriksi. Susannan tarkoitus on kiivetä pitkin paviljongin jalkoja. Orvokkeja tyrkkäsin vanhaan kantoon ja laitoin viime vuotisen krassin siemenet multaan myös. Yleensä ne kukkivat sitten elokuussa, kun minulla on syntymäpäivä.
Hain torstaina ison satsin multaa ja vaihdoin kasvilavalle tuoretta kasvuvoimaa. Toisen sain myllättyä ja laitoin lehtikaalia, mangoldia ja villirucolaa kasvamaan (itselle muistiin - tässä järjestyksessä). Ruohosipulikin varmaan virkistyy, kun sai uutta multaa ympärilleen. Yrttiportaikkoon laitoin silopersiljaa ja vähän lisää ruohosipulia, mutta sitten intoni laantui. Tai oikeastaan jaksu. Mainitsin, että en pysty määrääni enempää temuamaan mullan kanssa. Tässä kohtaa tuli stoppi, tosin kun kuopus kotiutui, istutimme vielä hänen kevätjuhlista saamansa siemenet ruukkuun. Josko sitä tänään sitten mylläisi pottuja varten toisen lavan. Ja vähän salaattiakin siihen on tarkoitus kylvää.
 |
| Kelpaa tuossa istuskella |
Esikoisella on ihan oikeasti jo loma ja tuntuu olevan lomafiiliskin. Me vielä kuopuksen kanssa odottelemme pari viikkoa. Hän käy kesäleirillä päivisin ja minä töissä. Puolen kuun jälkeen aloitan minäkin sitten ensimmäisen kahden viikon lomapätkäni. Lämpenisiköhän siihen mennessä vähän? Tosin eilen oli mitä soveliain keli puuhata, ja terassilla huilatessa ja auringossa istuessa oli kyllä jo vallan lämmin. Ensimmäisen itikankin bongasin, ja perhosen. Kesä. Niin, ja kesäkuu!
***
Tirsk. Aika veikeitä mielikuvia tulee tästä uutisesta. Entäpä kokovartalokumipuku?
