Sivut


perjantai 18. joulukuuta 2015

Joulumieli (ja tauti) leviää

En tiedä, liekö äitiyteen liittyvä "ongelma" vai mikä, mutta nyt kun kuopus on ollut kipeänä ja vaatinut huolenpitoa, on itsestä huolehtiminen jäänyt vähän sen jalkoihin. En ole jaksanut laittaa ruokia ja olen syönyt mitä sattuu. Sanan mukaisesti. Keskiviikkona söin sekä lounaaksi että päivälliseksi niitä aivan sikamaisen hyviä torttuja, joita paikallisesta taikinasta tehtiin. Toisissa oli luumu- ja toisissa omena-kanelitäyte. Molempia piti maistaa. Monta. Tuli myös testattua, että kuopuksen luomumansikkahillo ei kestä paistamista ... mutta hyvin hän keksi asiaan ratkaisun: paistettiin tortut kokonaan ilman hilloa ja lisättiin se vasta valmiiden ja jäähtyneiden herkkujen päälle. Eilen oli sitten pakko palata jonkinnäköiseen ruotuun, vaikka oikeastaan minusta tuntuu, että jouluherkuttelu on jo alkanut. 






Esikoinenkin nimittäin tuli kipeäksi ja minä tässä jonossa odotan vuoroani. Olen tyhmyyttäni oikein uhmannut kohtaloani, koska söin yhtenä päivänä kuopukselta jääneen puolikkaan pullan ennen kun tajusin, että ei ehkä tässä tilanteessa olisi kannattanut. Eilen aamulla tapahtui vastaava moka esikoisen kanssa: hänen makuaistinsa oli kadoksissa ja kysyi, josko haluaisin kurpata hänen kahvinsa, kun maistui kuulemma hänen suussaan kaamealle. Hyvin kelpasi, kunnes taas tajusin, että pieleen meni. Saa nähdä onko ahneella ja pihillä se kuuluisa paskainen loppu. Tosin en muista milloin viimeksi olisin oikeasti itse ollut kipeänä ilman selkeää syytä. (Tällä tarkoitan sitä, että viimeisimmät kaksi tautiani ovat olleet seurausta huonosta sisäilmasta ja sen keuhkoilleni aiheuttamasta rasituksesta. Sitten onkin ollut joko keuhkokuume tai keuhkokuume-epäily.)

Onneksi nuo ovat jo niin isoja, että pystyn käymään kaupassa ja hoitamaan asioita vaikka köllöttävätkin kotosalla molemmat. Pari työhommaa oli pakko eilen tehdä ja tänäänkin joku, koska tämä viikko on kyllä mennyt siinä suhteessa täysin harakoille. Ja loma pukkaa päälle. Mutta jospa tässä pojatkin paranisivat siihen "jouluaatton" eli sunnuntaihin mennessä. Toivon ainakin.

***

Annoin välittömästi anteeksi sekä kauhean biisivalinnan että sen, kun kuopus säikäytti minut pahanpäiväisesti hyökkäämällä äkkiarvaamatta kimppuuni, kun kietoi kädet vyötäisilleni ja laulaa lurautti: "Kun beibi sä oot vaan niin ihanaaaaaa..."

10 kommenttia:

  1. Kerro sille, että äitiä ei ruukata sanoa beibiksi :)
    Täällä kans ootellaan, tuleeko tauti vai ei. Nenäkannu ollu ahkerassa käytössä...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Äh tyhmää! Mulla kans alkoi eilen karhentaa kurkkua. Otin överit deetä ja ceetä ja sinkkiä ja sama on tänään luvassa. Ei ainakaan vielä kunnolla oo päässyt iskemään.

      No itse asiassa sen versiosta taisi puuttua tuo beibi, mutta lisäsin sen, että varmasti kaikki tietää mistä biisistä on kyse ;-)

      Poista
    2. No mie en tiiä :) mutta ei se haittaa.
      Toivottavasti saat häädettyä pöpön kurkusta! Mulla karhensi kans pari päivää, mutta tänään ei enää. Sinkki olis hyvä, mutta mulle on ruvennu tulee kauhee oksetusolo sen jälkeen... joudun syömään puolikkaita ja silti on vähän aikaa kamala olo.

      Poista
    3. No mulle tulee kans siitä c plus sinkistä paha olo ja ennen tuli kun söin pelkkää sinkkiä, joten syyllinen ei ole cee. Toivotaan parasta että auttaa ja ettei sulle enää tule tautia!

      Poista
  2. Kyllähän se tauti tarttuu sitten siellä kotona muutenkin, kun samaa ilmaa hengittelette, joten eipä taida haitata jämien syöminen ja juominen.
    Onhan se ihanaa, että tuollaisia haleja saa lapselta.
    Oikein mahtavaa joulua teille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Sari, kyllä siitä ihana tulee, vaikka karma ja kaikki koittavat puuttua peliin. Ja säiden haltijat...

      Mutta minä nautin poikien seurasta ja iloitaan yhdessä olosta ja joulumielestä!

      Sinne rentouttavaa viikonloppua!

      Poista
  3. Mikä tilanne? Oletko vielä onnistunut vastustamaan vai onko tauti pääsemässä niskan päälle? Toivottavasti ei mutta sun täytyy muistaa syödä tai muuten yleiskunto menee niin alas että tauti iskee varmasti.
    On muuten aika helppo huudella täältä sivummalta sillä en mä syö jos kurkku on kipeä tai muuten on veemäinen olo. Tiedän kyllä että pitäis syödä mutta siihen tietämiseen se sitten jääkin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä koitan juoda paljon ja toki syödäkin vähän. Mä olen edelleen voiton puolella, mutta ei tää vielä nujerrettu ole. Ceetä ja deetä ja sinkkiä otettu överit sekä tänään että eilen. Voi olla, että huominen näyttää mitä tapahtuu, koska on pakko vähän hoitaa hommia: kuopuksella on todistustenjako ja esikoisen luokalla joulukuusten myynti. Arvotaan huomenna kumpi meistä esikoisen kanssa pääsee ulos seisoskelmaan. (No okei, teini menee, jos on yhtään kunnossa ja jos ei ole, on mun mentävä. Jos taas mäkin olen tullut kipeäksi, jaetaan kahden tunnin vuoro kahtia ja värjötellään molemmat yksi tunti.)

      Mitäs sun päälääkäri sanoi?

      Poista
    2. Voi sentään...jos te joudutte ulkosalla seisoskelemaan niin se ei tiedä kyllä hyvää. Kirottua kun..hmm...ihmiset asuvat etäällä toisistaan..joo. Niin, päälääkäri (kuten tämän illan postauksesta käy ilmi) määräs läpilyönteihin eli niihin koviin päänsärkykohtauksiin toisen, nopean ja niin ikään vahvan opiaatin tämän Targiniqin rinnalle. Nopea siks että sillä saatais blokattua se kohtaus mutta saas nähdä kuinka se sitten toimii..
      Uusi ja isompi tutkimus on sitten tammikuun toisella.

      Poista
    3. Hyvä että tutkitaan ja toivon todella, että edes jonkinnäköinen apu löytyisi.

      Foreca lupaa meille aurikoista ja plus yhtä-kahta, joten kelpaa sitä olla ulkona kunhan vaan huolehtii, että on kunnon jalkineet ja lämmintä päällä.

      Poista

Kiitos kommentistasi!
Marjaana