Sivut


perjantai 1. elokuuta 2014

Lisää hassuja kysymyksiä kirjastossa

Minä jään taas tänään lomalle. Hyvää lomaa siis minulle, kello neljä, kolmatta kertaa tänä kesänä. Sen kunniaksi on hyvä julkaista muutama töihin liittyvä anekdootti. On meillä vilkasta ja mielenkiintoista täällä maalaiskirjastossa.

***

- Missäs ne teidän Seppo Jokisen kirjat nyt on? Onko niitten paikkaa vaihdettu?

(Joo, päätinkin yht äkkiä helteen kunniaksi ja siitä juontuneessa mielenhäiriössä aakkostaa ne vaihtelun vuoksi S: n kohtaan etunimen mukaan.)

Eräs toinen asiakas valitti taannoin, että olin siirrellyt kirjoja, ja että "meininki on kuin marketeissa, mitään ei löydä mitä etsii".

***

Puhelimessa, pihaltamme:
- Onko siellä sisällä sinisen Primeran omistajaa? Se nimittäin valuu täällä itsekseen alaspäin kohti viereistä rakennusta.

Sain aikamoisen säpinän aikaiseksi kun huutelin asian tiskiltä. Meidän parkkipaikkamme on sen verran viisto, että näitä aina toisinaan sattuu, jos käsijarru jää laittamatta päälle, se on "löysällä" tai jos vaihde ei ole päällä.

***

Tiskirätti Pylsy Design



- Mitähän mä lukisin? 
- Öö, tuota, minkälaisesta kirjallisuudesta pidätte? Että voisin suositella vähän sinnepäin.
- No sellaisesta ei missään nimessä hömpästä mutta kevyestä.

(Miksi se on niin vaikeaa tunnustaa lukevansa kevyttä kirjallisuutta - tai hömppää? Se pehmentää pään, juu, mutta on silti oivaa eskpaismia eikä millään muotoa ole älykkyyden/tyhmyyden mitta, kuten moni tuntuu ajattelevan.)

- Hmm, kertokaapa minkä kirjan luitte viimeksi, niin hahmotan vähän paremmin.
- Utriota.

Kiertelemme hetken hyllyillä, käymme läpi mm. Tuomisen, Hirvisaaren, Mustosen, Kähkösen, Marttilan, joista asiakas on lukenut "kaikki" hyllyssä olevat kirjat. 

- Ja näiden uusimpia teille sitten ei ole vielä tullut?
- On, toki, mutta ne ovat nyt juuri lainassa.

Jotenkin aika hurjan monella ihmisellä on jo kirjastoon tullessa sellainen ajatus, että meillä ei ole ihan niitä uusimpia kirjoja. Ei niitä toki hyllyssä yleensä olekaan, mutta varsin nopeasti - ainakin suurempiin kaupunkeihin verrattuna - ne kuitenkin käyvät läpi mahdollisen varausjonon ja tulevat saataville uutuushyllyyn. Hyvin monista uutuuksista meillä ei edes ole ennakkovarauksia, melkeinpä dekkarit, tietyt luottonimet ja ihan puhutuimmat ovat ne, joihin asiakkaat jo ennen saapumista osaavat iskeä. Kaikki muu tulee suoraan ns. häkkyrään, josta toki sitten nopeasti eteenpäin lähtevätkin. 

Moni tuntuu ajattelevan, että ostamme sitten alennusmyynneistä tai myöhemmin ne uutuudet ja yllättyvät, että "Ai teillä on JO se!" Se on aika hassua, koska nimenomaan kirjastot tekevät ennakkotilaukset jo keväällä syksyllä tulevista kirjoista, tai syksyllä seuraavan kevään uutuuksista, ja tuoreeltaan ne meille toimitetaankin. Toki pienellä kirjastolla on pienet rahat, eikä kaikkea pysty millään hankkimaan. Mutta sitä paikkaa sitten nämä kirjastokimpat, joista voi tilata melkein mitä vaan naapurikunnista varsin pienin kustannuksin ja välillä jopa kohtuullisessa odotusajassa. 

***

Paitsi ne suloiset lehdenlukijat, jotka väittivät ikävöineensä minua lomallani, niin on meillä kyllä ihania asiakkaita. Hesarissa oli kauhujuttu asiakaspalveluammattilaisiin kohdistuneesta kökkökäytöksestä. Huorittelua ja karkkipusseilla pieksämistä. Jessus.

Toki metsä vastaa niin kuin sinne huudetaan, eli jos itse on tyly ja tympeä tiskillä, saa helpommin p*skaa niskaan. Mutta tuon jutun perusteella asia ei toimi toisinpäin: metsä ei vastaa kun ei saa vastata. Työnantaja kieltää.

Ehkä joillekin on tuttu tämäkin jutusta poimittu "ilmiö":

"Ikävintä on tietenkin se, että kuluttajavalituksissa pääroolin ottaa kaikesta valittava vähemmistö. Viranomaisetkin tuntuvat kiinnittävän huomionsa liian pieniin asioihin – koirien sadetakkien kaltaisiin seikkoihin. Sen vuoksi oikeasti tuhoisille asioille, kuten potilasvahingoille ja hometalo-ongelmille, jää aivan liian vähäinen paino."


Bingo!