Sivut

sunnuntai 25. marraskuuta 2012

Koulussa ja kotona

Täytyy sanoa, että lauantain koulupäivä oli ennakkorutinoista huolimatta vallan mainio! Kiersimme erilaisissa pajoissa joita opettajat vetivät ja jotka olimme etukäteen laajasta tarjonnasta valinneet. Minä kävin ensin tutustumassa T. Örskän ja N. Eron johdolla ympäristö- ja ilmastoasioihin. Sitten kuuntelimme mitä "Pakkaus puhuu, välipala juttelee" kotitalousluokassa, eli tutkailimme pakkausmerkintojä ja pääsimmepä kiisselin keittoonkin. Harmi taas, että muistin kameran olemassaolon vasta kun sopat oli syöty.




Esikoisen kanssa olimme yhdessä Matematiikkapajassa ja on se kyllä ihmemies. Mutta olimme me ihan hyvä tiimikin ja jopa minun harmaat aivosoluni ja älynystyräni heräsivät jotakuinkin henkiin. Oli kiva vähän pinnistellä ja päätellä pitkästä aikaa. Viimeisenä piipahdin Käsityökahvila Strömsössä, mutta se ei nimensä mukaisesti mennyt ihan putkeen. Piti lähteä haukkaamaan happea hetkeksi, koska koko päivä koulussa alkoi olla keuhkoilleni vähän liikaa.

Minusta on silti hyvin tärkeää osallistua ja olla mukana, ja tuntuipa tuo olevan esikoisestakin ihan mukavaa. Aamulla evästin, että en aio loukkaantua vaikkei ihan koko aikaa olisikaan "mun kaa". Yllätti sitten positiivisesti ja tuli alkuinfossa oikein viereeni istumaan. Koulupäivän jälkeen esikoinen suuntasi mummille yökylään ja minä yksin kotiin saunomaan ja lepäilemään. Ah sitä autuutta!




Illalla kävi vähän harvinaisempi ystävä iltaa istumassa hyvän ruoan ja juoman merkeissä. Tein taas sitä verisuonet tukkivaa pastaa ja kylläpä se jälleen maistui. Kun tiesin, että vatsat huutavat pinkeinä jo eturuoan jälkeen, olin varannut jälkiruoaksi vain paikallista suolalla maustettua tummaa suklaata. Se on muuten ihan mahtavan muikea makuelämys. Olen jäänyt totaalisesti koukkuun ja suosittelen maistamaan, jos joskus jossain (mihin tahansa) suolasuklaaseen törmäätte.

Tälle päivälle on luvassa leppoisaa loikoilua. Ajattelin minä yhdessä näytössä ihan huvin päiten käydä vaikka tiedänkin sen turhaksi reissuksi. Olen nimittäin samasta talosta jo haistellut toisen asunnon. 80-luvulla rakennettu rinnerivitalo - ei hyvä. Loppupäivän voinkin sitten levätä laakereillani.

Levätkää tekin!

4 kommenttia:

  1. No hieno päivä kaiken kaikkiaan, onnittelut! Osallistuminen on tärkeä juttu, muksu tuntee oman "työnsä" tärkeäksi ja niin pitääkin. Suolasuklaa - ah autuutta! Mulla menee sitä ihan kohtuuttomuuksiin asti, se on tajuttoman hyvää.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi sun pitäisi saada maistaa meidän pienen "suklaatehtaan" suolasuklaata.

      Mukavaa sunnuntaita!

      Poista
  2. Kuulostaapa kivalta idealta tuollainen lauantaikoulupäivä! (Tosin itse olisin varmaan 15-vuotiaana kuollut häpeästä jos omat vanhemmat olisi tulleet koululle säätämään. =D)

    Suolasuklaa kuulostaa ihanalta LURPS, koskaan ei ole tullut vastaan...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi, sun pitää päästä maistamaan suolasuklaata - lurps tosiaan!

      Mä olen niin ylpeä, kun esikoinen ei kuollut häpeästä vaan jopa tosiaann istui vapaaehtoisesti mun viereen. Koitin sitten ihan sen kunniaksi käyttäytyä ihmisiksi ;-)

      Mukavaa viikkoa!

      Poista

Kiitos kommentistasi!
Marjaana